Kuvassa kansanedustajia vierailemassa Seinäjoella

Vaasan vaalipiirin kansanedustajat Invalidiliiton vieraana Länsi-Suomessa

26.9.2019
Invalidiliiton Länsi-Suomen vapaaehtoisista koostuva vaikuttajaverkosto kutsui viime lauantaina 21.9.2019 vieraakseen Vaasan vaalipiirin kansanedustajat.

Tilaisuuden tavoitteena oli tutustumisen ja keskusteluyhteyden vahvistamisen lisäksi tuoda päättäjille tietoa vammaisten ihmisten arjesta sekä käydä keskustelua ajankohtaisista vammaispoliittisista kysymyksistä. Tilaisuus järjestettiin Järjestötalolla Seinäjoella, jossa myös liiton uusin toimipiste keväällä avautui.

Tilaisuudessa oli mukana vajaa parikymmentä jäsenyhdistysten vapaaehtoista sekä kolme vaalipiirin kansanedustajaa; Kim Berg (SDP) Vaasasta sekä Pasi Kivisaari (Keskusta) ja Paula Risikko (Kokoomus) Seinäjoelta. Kansanedustajat kertoivat arvostavansa Invalidiliiton pitkäjänteistä ja vaikuttavaa työtä sekä tekevänsä mielellään yhteistyötä myös jatkossa vammaispolitiikan saralla.

Invalidiliiton kokemuspuheenvuorot päivässä käyttäneet seinäjokinen Jenni Louhivesi ja kurikkalainen Sari Riskumäki tekivät kansanedustajiin erityisen vaikutuksen.

− Kokemusasiantuntijoiden esitykset olivat todella koskettavia ja puhuttelevia. Kuulimme miten paljon on taisteltava. Ja niin sen ei tietenkään pidä olla. Meidän päättäjien tehtävä on auttaa, sanoo Invalidiliiton pitkäaikainen yhteistyökumppani kansanedustaja Paula Risikko.

Kansanedustajat kertoivat saaneensa tilaisuudesta paljon tietoa ja ymmärrystä vammaisten ihmisten elämästä.

− Päällimmäisenä oli ajatus siitä, että ollaksemme aidosti yhdenvertainen yhteiskunta, olemme vielä takamatkalla. Tekemistä riittää niin työllistymisen esteiden poistamisessa, esteettömyydessä, omaishoidossa, koulutuksessa, kuljetus- ja asumispalveluissa kuin vammaisen ihmisen kokemuksista ihmisarvostaan, kommentoi ensimmäisen kauden kansanedustaja Kivisaari tilaisuuden jälkeen.

Liikkumisrajoitteisilla nuorilla suurempi syrjäytymisriski

Länsi-Suomen vaikuttajaverkoston toimintaa koordinoiva järjestöasiantuntija Hanna Lahti toi puheenvuorossaan tietoa liikkumisrajoitteisten nuorten kokemasta syrjinnästä ja elämänlaadusta sekä Invalidiliiton Sopivaa työtä kaikille -konseptista.

Lahti kertoi, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Invalidiliiton yhteistyönä toteutettu selvitys (THL työpaperi 19/2019) vahvisti, että liikkumisrajoitteisilla nuorilla, joita 14–29-vuotiaiden ikäluokissa on Suomessa yhteensä noin 10 000, on enemmän syrjäytymistä ennakoivia riskitekijöitä kuin muilla nuorilla. Lisäksi he ovat muita nuoria tyytymättömämpiä elämänsä laatuun.

Monella liikkumisrajoitteisella nuorella oli kokemuksia esimerkiksi kiusaamistilanteista, väkivallasta ja häirinnästä. Liikkumisrajoitteisilla nuorilla nousi tutkimuksessa esiin myös mielialaan liittyviä haasteita sekä tyytymättömyyttä elämään muita nuoria enemmän. Liikkumisrajoitteisuus tulisikin ottaa nykyistä paremmin huomioon lasten ja nuorten elämään liittyviä palveluita järjestettäessä ja toteutettaessa.

Työ on parasta sosiaaliturvaa

Invalidiliiton panos ajankohtaiseen valtakunnalliseen haasteeseen eli työllisyysasteen nostamiseen on Sopivaa työtä kaikille – konseptin rakentaminen. Sen tavoitteena on auttaa erityisesti fyysisesti vammaisia ihmisiä työllistymään eri puolilla Suomea. Invalidiliiton viesti on, että vammaisten ihmisten oikeus työhön toteutuu tällä hetkellä huonosti.

− Työ on kuitenkin parasta sosiaaliturvaa ja vaikka ihmisellä on jokin haaste – sairaus, vamma tai muu este – on jokaisella oikeus ja mahdollisuus työhön, kunhan sopiva työ ja tuki löytyvät. Huomionarvoista on myös se, etteivät kaikki vammaiset ihmiset ole automaattisesti osatyökykyisiä. Moni fyysisesti vammainen on täysin työkykyinen, kunhan työ ja sen tekemisen puitteet ovat kohdallaan, kommentoi järjestöasiantuntija Lahti puheenvuorossaan.

Kokemuspuheenvuoroista ymmärrystä päätöksenteon tueksi

Tilaisuuden kokemuspuheenvuoroissa Jenni Louhivesi kertoi sykähdyttävästi omista kokemuksistaan vammaisen nuoren itsenäistymiseen, opiskeluun ja työllistymiseen liittyen.

− Opintojen jatkaminen peruskoulun jälkeen edellyttää vammaiselta nuorelta oma-aloitteisuutta ja periksiantamattomuutta. Vahva itsetunto kehittyy kuitenkin mahdollisuudesta toteuttaa itseään, tiivistää Louhivesi.

Tilaisuuden toinen kokemuspuhuja Sari Riskumäki kertoi koskettavasti arjestaan vaikeavammaisen poikansa omaishoitajana.

− Omaishoitajat tarvitsevat riittävästi tukea jaksaakseen. Yhteiskunnan tukimuotojen ja palvelujen tulisi olla yksilöllisesti suunniteltuja, kaikki eivät hyödy samanlaisista palveluista, alleviivaa Riskumäki puheenvuorossaan.

Kumpikin kokemuspuhuja pitää tärkeänä, että palvelun käyttäjiä kuullaan niitä kehitettäessä. Mahdollisuus kertoa oma tarinansa on molemmille kokemuspuhujille myös tärkeä väylä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

− Haluan kiittää hyvästä ja tulevaisuuden yhteistyötä rakentavasta tilaisuudesta. Toivon, että vastaavanlaisia tilaisuuksia järjestetään myös jatkossa, tiivistää päivän osallistujien yhteisiä tuntoja ensimmäisen kauden kansanedustaja Kim Berg.

Länsi-Suomen invalidiyhdistysten vaikuttajaverkoston ja Vaasan vaalipiirin kansanedustajien tapaamiset jatkuvat myös tulevaisuudessa.

 

Jaa sosiaalisessa mediassa