Vain aloittamista vaille valmista

Turun Logomossa oli perjantaina 5. lokakuuta keskustelemassa kaupunginvaltuutettuja Turusta, Salosta, Raisiosta ja Raumalta.

Mukana olivat valtuustoryhmän puheenjohtaja ja maakuntavaltuuston jäsen Mira Aaltonen (Salo, Vihr.), sotelautakunnan puheenjohtaja Heikki Laine (Raisio, Kok.), entinen kansanedustaja ja valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Jarmo Laivoranta (Turku, Kesk.), kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorpi (Rauma, SDP), VTM Pirjo Rinne (Turku, Vas.) sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan ja VSSHP:n hallituksen jäsen Pirjo Lampi (Turku, PS). Tilaisuuden juonsi toimittaja Tiina Merikanto.

Paneelikeskustelussa keskityttiin pitkään esteettömyyteen.

Kalle Leppikorpi huomautti, että esteettömyydestä hyötyvät kaikki, myös mm. lapsiperheet. Vanha Rauma on varoittava esimerkki, kun esteettömyydestä puhutaan, mutta mm. uudessa kauppakeskuksessa se Leppäkorven mukaan huomioidaan hyvin.

Huonojakin esimerkkejä kerrottiin. Esimerkiksi Raisiossa pyörätuolilla kulkeminen on hankalaa ja Pirjo Rinne kertoi mm. invavessasta Nauvossa, joka sijaitsee portaiden päässä. Sen sijaan Turussa mennään askel askeleelta eteenpäin.  – Turku on saanut esteettömyyspalkinnon Turun linnasta. Vanhaa kaupunkia ei kuitenkaan saa valmiiksi esteettömyyden näkökulmasta, totesi Rinne.

Turkulaiset panelistit toivoivat, että kaupunkiin pian saataisiin uusi esteettömyysasiamies, sitä kun on odoteltu jo kymmenisen kuukautta.   

Mira Aaltosen mukaan Salossa ei pääse moniin kivijalkaliikkeisiin ja katukivetysten reunat ovat ikuisuuskysymys. Ei myöskään ole saatu esteettömyysasiamiestä, edes muiden kuntien kanssa yhteistyössä.    

Pirjo Lampi on huomannut esteettömyyden tärkeyden henkilökohtaisesti, erityisesti nyt kun on pienen lapsen isoäiti ja kulkee usein rattaiden kanssa. - Hissitkin ovat usein liian pieniä, hän huokaa.

Suurin osa Fölin pysäkeistä on esteellisiä; esteettömiä on tällä hetkellä vain kourallinen, kertoi Pirjo Rinne. Hän muistutti, että Fölin pysäkit ovat lausuntokierroksella ja juuri nyt voi vaikuttaa pysäkkien sijaintiin. -Käyttäkää tämä mahdollisuus!

Keskustelun juontaja Tiina Merikanto ihmetteli, miksi esimerkiksi alle 30-vuotiaille tarkoitettu palvelukeskus Ohjaamo on esteellinen. Kalle Leppikorven mukaan Ohjaamo on tapa toimia, eikä vain fyysinen paikka. Jarmo Laivoranta kuitenkin katsoo, että pisteiden, joissa on palveluita, pitäisi olla tänä päivänä esteettömiä.

Pirjo Rinne kysyi, halutaanko erityispalveluita vammaisille ja muille erityisryhmille vaiko kaikille sopivia palveluita. Hän penäsi asenteiden muuttumista tältä osin niin kaupunkien virkamiesten kuin myös järjestöjenkin puolelta.

Esteettömyys on myös saavutettavuutta

Yleisön puolelta korostettiin, että esteettömyyteen kuuluu myös muuta kuin rappuset. - Esimerkiksi selkokieltä kaivataan erilaisissa palveluissa, vahvisti Mira Aaltonen. - Tuleva sote toimii usein tekosyynä tai muuten vaan odotetaan, kuka tekee ja mitä pitää tehdä. Esteettömyyttä ei ymmärretä tarpeeksi hyvin.

Pirjo Lampi ihmetteli, miksi palvelujen löytyminen on niin vaikeaa. - Kaikki pitäisi löytää nykyään verkkosivuilta. Mutta eihän sieltä edes löydä puhelinnumeroa. 

Jarmo Laivoranta uskoo, että tukihenkilöverkko auttaisi digitalisaation kanssa. Myös Heikki Laine haluaa, että käyttäjiä tuetaan, heillä tulisi olla oikeus saada tarvittavia apulaitteita ja -välineitä.

Vaikka panelistit uskoivat digipalveluiden kehittymiseen, erityisesti Pirjo Lampi halusi korostaa, kuinka digimaailma ei sovi kaikille. – Palveluohjaus on tärkeä asia. Meidän on pidettävä mukana vielä muutakin kuin digimaailma. 

Positiivista röyhkeyttä peliin

Raumalla vaikuttavan Kalle Leppikorven mielestä vammaisneuvostojen ja vanhusneuvostojen tulisi muuttua positiivisesti röyhkeämmiksi ja tuoda asiantuntijuuttaan selkeämmin esille vaikuttamalla myös ulospäin. - Kynnyksen huomaa vasta sitten, kun sen yli ei pääse. Kannattaa laittaa päättäjät kiertämään vaikeat paikat itse pyörätuolilla, unohtakaa sen sijaan muistiot, hän suositteli. 

Jarmo Laivoranta kannatti myös positiivista röyhkeyttä: - Asioista pitää osata keskustella, hän muistutti.

Auttaako valinnanvapaus?

SOSTEn julkaiseman järjestöbarometrin mukaan 59 % järjestöjohtajista arvioi, että valinnanvapaus heikentää paljon palveluja tarvitsevien tilannetta ja palveluita.

-Lähtökohta on palveluiden parantaminen, ei huonontaminen. Henkilökohtainen budjetti on avainsana, sillä pystytään parantamaan palveluita, uskoo Jarmo Laivoranta.

-Nyt on liikaa järjestöjä. Jos ne kokoaisivat voimansa, olisi enemmän voimaa. En usko, että valinnanvapaus heikentää paljon palveluja tarvitsevien tilannetta. Mutta ihmisten yksinäisyys on suuri ongelma, totesi Kalle Leppikorpi.

– Myös professorit ovat sitä mieltä, että palvelut heikkenevät, muistutti  Mira Aaltonen.

Pirjo Rinteen mielestä palvelupolut toimivat jossain jo hyvin ja valinnanvapaus vai rikkoo ne. Hän myös uskoo, että pienet järjestöt jäävät jalkoihin -Maakuntauudistus kohtelee kaltoin pieniä järjestöjä jatkossa.

–Valinnanvapaudella haetaan vain säästöjä. En ymmärrä hallituksen linjoja, murahti Heikki Laine. Hän oli sitä mieltä, että valinnanvapaus on vain hyväosaisia varten. 

Pirjo Lampi uskoo, että valinnanvapaus tulee heikentämään kaikkien palveluja, paitsi ehkä niiden, joiden on mahdollista käyttää täysin yksityisiä palveluja. - Asiakkaan pitäisi pystyä valitsemaan tuottaja, eikä tuottaja asiakasta. 

Jarmo Laivoranta sen sijaan uskoo valinnanvapauteen: - Yksityiset palveluntuottajat eivät pääse ottamaan vain hyväosaisia asiakkaita.

Yrittäjänä usein taloudellisesti tiukkaa

Kuva-artesaaniksi valmistunut Tuomas Saloma kertoi haasteistaan työllistyä. Valmistautumisen jälkeen hän yritti etsiä töitä vapailta markkinoilta ja on ollut myös työkokeilussa, mutta sieltä ei auennut työpaikkaa. - Minulle myös tarjottiin eläkettä, mutta kieltäydyin siitä, Salomaa sanoi.

Turun paneelikeskustelussa kuva-artesaaniksi valmistunut Tuomas Saloma kertoi haasteistaan työllistyä

 

- Oma kokemukseni työllistymisestä on ollut vaikeaa. Jotkin graafisen alan yrittäjät kokivat liian suurena riskinä palkkaamiseni. Nyt olen yrittäjä ja työllistän itseni kohtuullisesti. Toivon kuitenkin vakautta työtilanteeseen. Yrittäjänä oleminen on taloudellisesti äärimmäisen tiukkaa.  

Leppikorvella on toimivia kokemuksia osatyökykyisistä. - Mutta työhönvalmentajia tarvitaan, hän totesi. 

Heikki Laine kertoo, että Raisiossa on panostettu työkokeiluun ja siitä on saatu hyviä tuloksia.

Keskustelussa nousee esiin mm. työskentely kahvilassa. Tätä Tiina Merikanto ei täysin hyväksynyt. 

-Jos on saanut kuva-artesaanin koulutuksen, miksi vammaisen ihmisen pitäisi mennä kahvilaan töihin? Vähän sama kuin kaikki iäkkäät ihmiset pitäisivät askartelusta! Miksi ajattelumme on niin stereotyyppistä? ihmetteli Merikanto.
 

Jaa sosiaalisessa mediassa