Ihmisiä istuu yleisössä ja kuuntelee puhujaa.

Kuljetuspalvelut huolestuttavat Tampereella

5.10.2018
Invalidiliiton juhlakiertue oli torstaina 4. lokakuuta Tampereella.

Keskustelemassa Scandic Rosendahlissa olivat Tampereen kaupunginvaltuutetuista sosiaali- ja terveyslautakunnan varapuheenjohtaja, koulutus- ja kehittämisjohtaja Anne-Mari Jussila (Kok.), valtuustoryhmän puheenjohtaja Jaakko Stenhäll (Vihr.), yliopistotutkija Sinikka Torkkola (Vas.), kaupunginhallituksen jäsen Lassi Kaleva (PS) sekä varakansanedustaja Jouni Ovaska (Kesk.) Tilaisuuden juonsi Ylen toimittaja Kirsi Heikel

Tampereen panelistit istuvat yleisön edessä rivissä ja juontaja haastattelee heitä.

 

Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjonen muistutti paneelin alussa, että Suomi on ratifioinut YK:n vammaissopimuksen, jossa osallisuus on myös keskeinen periaate. Kuitenkin asenteissa on vielä paljon ongelmia.

Hän toivoi, että vammaiset ihmiset asettautuisivat rohkeasti ehdolle vaaleihin. Näin he olisivat myös mukana päätöksenteossa. 

Kuljetuspalvelut toimivat huonosti

Anne-Mari Jussilan mielestä palvelutaso on yleisellä tasolla Tampereella hyvä. Eniten esillä ovat olleet viime aikoina huonosti toimivat kuljetuspalvelut. - Tämä asia kyllä meni pieleen, hän myöntää. Jussila kuitenkin uskoo, että viimeistään vuoden vaihteessa oltaisiin paremmassa tilanteessa. 

Yleisön puolelta muistutettiin päättäjien vastuusta. - Tampereen kuljetuspalveluita hoitavan yrityksen omistaa Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, myönsi Jaakko Stenhäll. 

Keskustelua syntyikin siitä, miten poliittinen päättäjä pystyy valvomaan osakeyhtiötä. 

-Mahdollisuus puuttua osakeyhtiöiden toimintaan on paljon hitaampaa. Valvontamekanismit ovat hankalia, totesi Sinikka Torkkola.

Jouni Ovaskan mukaan julkinen toimija on usein liian lepsu.- Käsittämätöntä, miten pitkälle annetaan tämän mennä. Kela syyttää taksia ja taksi Kelaa. Sanktiot on oltava sillä tasolla, että kun niitä rikkoo, se tulee vastaan. Palvelun pitää toimia. 

”Kilpailutukset eivät sovi kaikkialle”

Kuljetuspalveluista keskustelu laajeni kilpailutettuihin palveluihin laajemminkin.

Lassi Kalevan mielestä kilpailutukset eivät sovi kaikkialle. - Kysymys on arvovalinnasta. Seuranta ja valvonta ovat asian ytimessä, hän toteaa. 

Kilpailutuksen jälkeinen sopimuksen seuranta on Kalevan mukaan Tampereella retuperällä, mutta hän uskoo, että tilanteeseen on tulossa parannus.

Jussilan mukaan kilpailutuksen osaamisen kehittämiseen on lisätty rahaa budjettiin. Hän nosti vahvasti esille johtamiskulttuurin merkityksen. – Kilpailutuksissa on tietyt lainalaisuudet, mutta mikä on johtamiskulttuuri? Kaupungeissa ollaan aika pitkämielisiä, tarvittaisiin enemmän selkärankaa.

-Kilpailutusinto pakottaa pahimmillaan vammaisen muuttamaan pois kotoaan, mikä on YK:n vammaissopimuksen vastaista, muistuttaa Torkkola.

Kilpailutus kannattaa tehdä, mutta ei huonoin perustein. Laatutekijöiden on oltava mukana, pelkkä europerusteinen kilpailutus ei ole oikea tie, myöntää Jussila.

Lassi Kalevan mielestä erityistarpeet eivät ole bulkkitavaraa. - On joitain asioita, joita ei tule altistaa markkinavoimille. Vammaisella on muutenkin arjen pyörittämisessä paljon tekemistä.

Sanktioita vaiko ei?

Juontaja Kirsi Heikel kysyi kaikilta panelisteilta, tulisiko esteettömyysrikkomukset sanktioida.

Vasemmistoliiton Sinikka Torkkolan, perussuomalaisten Lassi Kalevan sekä vihreiden Jaakko Stenhällin mielestä näin tulee tehdä. 

Stenhällin mielestä esteettömyyden huomiointi on Tampereella mennyt kovasti eteenpäin muutaman viime vuoden aikana. Myös siihen liittyvät lausunnot huomioidaan paremmin. - Rakentamislupaehtojen on täytyttävä. Väliaikaisista työmaista aiheutuu kyllä haittoja, mutta meillä on mekanismeja niiden torjumiseen jo nykyisellään. Rakentamislainsäädäntö on normitettu vahvasti jo nyt, hän kertoi.

Torkkola kannattaa uhkasakkomenettelyä. Lassi Kaleva puolestaan totesi: -Luotan paljon vapaaehtoisuuteen ja tiedottamiseen, mutta jos asiat eivät toimi, niin voidaan sanktioida. Keskinäinen kommunikaatio kaupungin ja vammaisjärjestöjen kanssa vie asioita parhaalla tavalla eteenpäin.

Jouni Ovaskan mukaan lainsäädäntö lähtee siitä, että asiat pitää hoitaa kunnolla. - Kyse on valvonnasta ja rakentamisen seurannasta, se on kaupungin vastuulla. Muutoksia katukuvassa tapahtuu nopeasti tietöiden vuoksi ja niissä tilapäisissä muutoksissa reagoidaan liian huonosti liikuntaesteisten liikkumismahdollisuuksiin.

Anne-Mari Jussila katsoo, että sakot ovat viimeinen keino. Tärkeää on mennä ennaltaehkäisyllä. Tässäkin asiassa hän korosti johtamisen merkitystä. 

Rekrytoijien asenteet suurin ongelma

Sosiaalityöntekijänä ja opettajana toiminut Marjo Mäkinen kertoi kokemuksistaan työn haussa. – Rekrytoijien asenteet ovat suurin ongelma. Jos kerron työhakemuksessa pyörätuolista, en pääse edes työhaastatteluun. Mielestäni sosiaaliset verkostot ovat erityisen tärkeitä, jotta vammainen voi työllistyä, sanoo Mäkinen.

Mäkisen mukaan suurimpia asenneongelmia hän on havainnut julkisella sektorilla ja siellä erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Tämä saattoi yllättää monia kuulijoita.
Mäkisen opiskelun ja työnteon on mahdollistanut henkilökohtainen avustaja ja kuljetuspalvelut. Kun avustaja tulee Mäkisen mukana, se kuitenkin herättää usein työnantajissa kysymyksiä.

Haastateltava Marjo Mäkinen istuu pyörätuolissa ja puhuu mikrofoniin.

 

-Nyt olen yrittäjä. Ei tarvitse enää käydä työhaastatteluissa ja voin itse päättää työaikani, kertoo Mäkinen.

-Vammainen joutuu osoittamaan pätevyytensä tuplasti hakuprosessissa. Tämä ei ole oikein, kommentoi Jouni Ovaska. Uskon, että ennakkoasenteet muuttuvat, kun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa elämäänsä kohtaa monenlaisia ihmisiä.

Jussilan mielestä työnantajien kannattaisi huomioida vammaisten ja osatyökykyisten työllistäminen myös brändäysetuna. 

Torkkola puolestaan pohti, olisiko anonymisoitu työnhaku yksi vaihtoehto. Tällöin hakijan osaaminen nousisi paremmin esille.   

Olisiko sote hyvä asia vammaisille ihmisille?

Juontaja Kirsi Heikel kysyi keskustelijoilta, olisiko sote hyvä asia vammaisille ihmisille. Näin uskoivat Jussila, Stenhäll ja Ovaska. 

Jaakko Stenhäll ei kuitenkaan usko, että hallituksen malli menee läpi tällä kaudella. - Jos maakunnat eivät saa verotusoikeutta, rahat eivät tule riittämään. Hyvät vammaispalvelulain tavoitteet eivät tule silloin toteutumaan, hän toteaa. Jos resurssit menevät akuuttiin sairaudenhoitoon, sitä ei jää muualle.

Jussilan mielestä yhdenvertaisuuden näkökulmasta Suomessa tarvitaan isompia yksikköjä kuin kunnat hoitamaan asioita. Hän myös pitää valinnanvapautta erityisesti vammaisten räätälöityjä palveluita silmälläpitäen erityisen hyvänä asiana. 

-Potilastietojärjestelmät on saatava kuntoon, siihen pitää pistää rahaa tuli sote tai ei. Tämä on turvallisuuskysymys meille kaikille, toteaa Jussila.

Ovaskan mukaan meillä on alueita, jotka pärjäisivät nykyjärjestelmällä, mutta osa ei.  

Torkkola uskoo, että tarvitaan jonkinlainen uudistus yhdenvertaisuuden näkökulmasta, koska on paljon pieniä kuntia, jotka eivät pärjää. – Mutta nyt kun samalla yksityistetään julkiset palvelut, se ei tule vastaamaan ihmisten tarpeisiin. Henkilökohtainen budjetti olisi hyvä elementti, mutta asumispalveluiden kilpailuttaminen huono. Myös Torkkola nosti esiin potilastietojärjestelmät. – Ne eivät keskustele keskenään, mikä on todella kallista.

Kalevan mielestä sote-uudistus on ollut poliittinen lehmänkauppa. Hänen mielestään päätökset pitäisi tehdä mahdollisimman lähellä, toisin kun nyt suunnitellussa sote-mallissa.

Vuoropuhelu tärkeää!

Kaikki panelistit halusivat laskea kynnystä vammaisten ihmisten, järjestöjen ja poliitikkojen välillä, jotta kommunikaatio paranisi. Lisäksi he kannustivat aktiivisuuteen päättäjiin päin. Tällaiset tilaisuudet, joissa on mahdollisuus vuoropuheluun, ovat todella tärkeitä. – Ollaan puolin ja toisin yhteydessä, summasi Ovaska.
 

Jaa sosiaalisessa mediassa