Valtakunnallisissa apuvälineohjeistuksissa valuvikoja

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) Valtakunnallinen hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden työryhmä julkaisi 4. syyskuuta ohjeistuksen valtakunnallisista lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteista.

Kyseisen työryhmän toimeksiannosta vuodesta 2016 alkaen sairaanhoitopiireistä Eksote ja sittemmin vuodesta 2017 lähtien HUS koordinoivat apuvälinetyöryhmää, joka työsti ohjeistuksen.

- Apuvälinetyöryhmän toimeksianto oli laatia ohjeistukset, jotka edistävät vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta. Tämä ei ole kuitenkaan toteutumassa. Nähtäväksi jää, millä tavalla ohjeistusta tullaan soveltamaan käytännössä, Invalidiliiton lakimies Henrik Gustafsson toteaa. 

Gustafsson oli itse mukana apuvälinetyöryhmässä 2016 - 2017 välisenä aikana Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunnan mandaatilla. Hän hämmästeli sitä, että apuvälineiden luovutusperusteiden sijaan työryhmässä alettiin etsiä rajoitusperusteita. 

- Siten ei pohdittu sitä, mitä hyötyä apuvälineestä olisi asiakkaalle, vaan valmisteltiin kirjauksia apuvälineittäin, milloin niitä ei luovutettaisi lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. 

Työryhmä koostui pääasiassa maksajan eli sairaanhoitopiirien edustajista, eikä esimerkiksi ohjaavan ministeriön eli STM:n, THL:n tai Valviran edustajia nimetty työryhmään.

- Apuvälinetyöryhmässä oli selvästi pätevän vartijan puute, Gustafsson toteaa. 

Vammaisjärjestöt jättivät eriävän mielipiteen ohjeistuksen luovutuskielloista eri apuvälineitä koskien. Nämä yksiselitteiset käytäntöä ohjaavat luovutuskiellot ovat selkeässä ristiriidassa STM:n lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineasetuksen luovutusperusteiden kanssa.

Apuväline on eräs tärkeimmistä tekijöistä vammaisten henkilöiden itsenäisen elämän ja osallisuuden varmistajana. Se kompensoi vammasta aiheutuvia haittoja.

- YK:n vammaissopimuksessa on kiinnitetty huomiota vammaisten ihmisten apuvälineiden saatavuuteen, ei niiden rajoittamiseen. Yleissopimus on muutenkin käsitelty ohjeistuksissa vain seitinohuesti mainitsemalla muutaman artiklan numero. 

Valtakunnallisissa apuvälineohjeistuksissa on huomioitu lähtökohtana mm. STM:n kiireettömän hoidon perusteet ohjeistuksen asiastaan irrotettu katkelma, jossa viitataan ensisijaisuuteen turvata vain välttämättömät päivittäisten toimintojen ja itsenäisen suoriutumisen tarpeet. 

- Tämä kirjaus viittaa pikemminkin terveydenhuollon vastuulla olevien apuvälineiden taloudelliseen priorisointiin ja on kuvaukseltaan hyvin järjestelmälähtöinen. Miksi kaksi vuotta YK:n vammaissopimuksen ratifioimisen jälkeen ei mennä vammaisen henkilön yksilöllinen tarve edellä? Gustafsson kysyy.       

Jaa sosiaalisessa mediassa