Vammaispalvelulaki vihdoin eduskunnassa 

Invalidiliitto valmistautuu laatimaan asiantuntijalausunnon sosiaali- ja terveysvaliokunnan käyttöön. Siinä tullaan nostamaan esille muun muassa nämä huomiot:  

• Soveltamisalan laajentuminen huolestuttaa  

Vammaispalvelulain tarkoitusta koskeva pykälä on hyvin kirjoitettu. Lain perusteluista nousee esiin sekä yhdenvertaisuus vammaisten ja vammattomien välillä että vammaisten kesken. Nykylain soveltamisessa arvioidaan yhdenvertaisuutta vain vammaisten ihmisten kesken. Vammaispalvelulain soveltamisalaa ollaan laajentamassa nykyisestä. Myös termi “vaikeavammaisuus” valitettavasti poistuu. Soveltamisala tulee Invalidiliiton mukaan lisäämään paineita vammaispalvelulain toimeenpanon resursointiin ja palveluiden saatavuuteen. Tulee näin ollen olemaan vaikeaa vastata yksittäisen vaikeasti vammaisen henkilön yksilöllisiin palvelutarpeisiin.  

• Liikkumisen tuki monipuolistuu  

Lakiesityksessä liikkumisen tuki monipuolistuu ja laajenee. Yhtenä liikkumisen tuen toteutustapana esitetään, että hyvinvointialue voisi antaa taloudellisena tukena vammaisen henkilön käyttöön auton tai muun hänelle soveltuvan kulkuneuvon. Liikkumisen aluetta aiotaan laajentaa nykyiseen lakiin verrattuna. Invalidiliitto on esittänyt auton hankintaan liittyvän taloudellisen tuen erottamista omaksi pykäläkseen osana liikkumisen tuen kokonaisuutta. Tämä pykälämuutos ei esitykseen sisälly, mutta siinä on huomioitu autoon tehtävien muutostöiden korvaaminen, mikä on välttämätön edellytys sille, että auto on ylipäätään käyttökelpoinen vammaiselle henkilölle.  

• Yrittäjyys mukaan palveluihin  

Henkilökohtaisen avun ja liikkumisen tuen yksityiskohtaisissa perusteluissa on otettu huomioon työssäkäynnin lisäksi Invalidiliiton esiin nostama yrittäjyys. Nähtäväksi jää, miten lakia tullaan soveltamaan ns. keikkatyöhön ja yritystoiminnan aloittamiseen, koska laissa edellytetään toiminnan säännöllisyyttä. 

•  Henkilökohtaisen avun myöntämisedellytys muuttuu  

Lakiesityksessä henkilökohtaisen avun myöntämisedellytys lievenee voimassa olevaan lakiin verrattuna. Enää ei vaadita vaikeavammaisuutta tai sitä, että henkilöllä olisi voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Esityksen mukaan vammaisen henkilön tulee kyetä "itsenäisesti tai tuettuna muodostamaan ja ilmaisemaan tahtonsa avun sisällöstä”. On hyvä, että esityksessä edellytetään, että jokaisen hyvinvointialueen olisi toteutettava henkilökohtaista apua usealla eri tavalla. Käytössä tulee olla niin työnantajamalli, palveluseteli kuin vähintään yksi muu tuottamistapa.  

• Lasten osallisuus ja oikeudet esillä   

Esityksessä kiinnitetään erikseen huomiota vammaisten lasten asemaan ja oikeuksiin. Lapsen asumisen tuesta on säädetty erikseen. Tämä pykälä perusteluineen on tarpeellinen turvatessaan nykyistä lainsäädäntöä paremmin lapsen oikeuden asua kotona muun perheensä kanssa ja saada tarvitsemansa asumisen tuki kotiin. Myös vuoroviikkoasuminen huomioidaan esteettömän asumisen tuessa. Erityistä osallisuuden tukea antavan henkilön kelpoisuusvaatimuksia käsittelevässä kohdassa on lähes sanasta sanaan hyödynnetty tekstiä, jota on laadittu Vammaisfoorumin lapsityöryhmässä, jossa Invalidiliittokin on edustettuna. 

• Hyvinvoinnin edistäminen huomioitu   

Lakiesityksen taloudelliset tukitoimet kattavat lain perusteluiden mukaan mm. liikuntaharrastukseen sopivan välineen saamisen. Tämä vastaa hyvin Invalidiliiton näkemystä, joka esitettiin lausuntokierroksella – erilaisten liikunta-apuvälineiden kustannusten korvaaminen auttaa tavoitteessa lisätä vammaisten ihmisten omaehtoista liikkumista ja mahdollistaa terveelliset elämäntavat.  

• Valituslupamenettely heikentää oikeussuojaa  

Invalidiliitto pitää esitystä valituslupamenettelystä korkeimpaan hallinto-oikeuteen erittäin huonona asiana. Kyseessä on täysin uusi laki, jossa säädetään uusista palveluista ja tästä seuraa varmasti oikeuskäytäntöä. Riskinä on, että osa vammaispalveluiden uusista oikeuskysymyksistä jäisi hallinto-oikeustasolle. Hallinto-oikeudet antavat hyvin erilaisia ratkaisuja, joka heikentää yhdenvertaista oikeusturvaa. Vuonna 2021 korkeimmalta hallinto-oikeudelta pyydettiin ennakkolupaa 149 vammaispalveluasiassa ja lupa heltisi vain seitsemässä asiassa. 

Toiveena selkeä, tarkkarajainen ja täsmällinen laki 

- Toivon, että eduskunta ehtii käsitellä lakiesityksen syksyn aikana niin, että se saadaan voimaan vuodenvaihteessa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenille toivon viisautta muokata laista selkeä, tarkkarajainen ja täsmällinen. Näin hyvinvointialueilla voidaan soveltaa lakia johdonmukaisesti, eikä vammaisten ihmisten välille synny eriarvoisuutta. Jokaisen on saatava yksilöllisen tarpeensa mukaiset palvelut, sanoo Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson.  

Invalidiliitto esittää vammaispalvelulain toteutumisen seurantaryhmän perustamista. Ryhmään on nimettävä myös palveluiden käyttäjiä, koska YK:n vammaissopimus edellyttää vammaisten ihmisten osallistamista heitä koskevissa asioissa. Lisäksi liitto korostaa viranomaisten roolia uutta lakia koskevan tiedon jakamisessa. Tietoa tarvitsevat niin vammaiset ihmiset kuin lakia hyvinvointialueilla soveltavat virkamiehetkin. Invalidiliitto on luonnollisesti valmis auttamaan tiedonvälityksessä, jotta mahdollisimman moni saa mahdollisimman pian tietoa uudesta laista.   

Vammaispalvelulakiuudistuksen tarkoituksena on sosiaali- ja terveysministeriön mukaan “tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista, yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa sekä turvataan yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut.”   

Vammaispalvelulaki on tarkoitettu vammaisten ihmisten erityispalveluja turvaavaksi laiksi tilanteisiin, joissa yleiset sosiaalipalvelut eivät ole riittäviä. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy vuodenvaihteessa kunnilta hyvinvointialueille.  

Invalidiliitto on osallistunut aktiivisesti vammaispalvelulain työstämiseen. Lue lisää Invalidiliiton kotisivuilta.

Lakiesityksen lähetekeskustelun ajankohta ei tämän uutisen julkaisuhetkellä ole vielä tiedossa. Lähetekeskustelun jälkeen lakiesitys siirtyy sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsiteltäväksi. Lain on määrä tulla voimaan 1.1.2023 ja tarkoitus on, että kumotun vammaispalvelulain perusteella tehdyt päätökset pysyvät voimassa päätöksiin merkityn voimassaoloajan, kuitenkin enintään kolme vuotta  lain voimaantulosta.   

Lisätietoa: Henrik Gustafsson, lakimies, Invalidiliitto, henrik.gustafsson@invalidiliitto.fi.