Mies istuu tietokoneen äärellä. Pyörätuoli vieressä. Kuvituskuva.

Vammaispalvelulaki

Vuoden 2025 alussa voimaan tullut uusi vammaispalvelulaki toi muutoksia sekä soveltamisalaan että palveluihin. Uusi laki korostaa vammaisten henkilöiden oikeutta itsenäiseen elämään, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen.

Uusi laki kumosi aiemman vammaispalvelulain ja -asetuksen sekä suuren osan kehitysvammalain sääntelystä. Vammaisille ihmisille myönnetään palvelut jatkossa saman lain perusteella joko sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain mukaan. Uudessa vammaispalvelulaissa vaikeavammaisuuden määritelmä poistuu.

Jatkossakin vammaisten henkilöiden palvelut järjestetään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukaisesti. Vammaispalveluja järjestetään vammaispalvelulain perusteella vain, jos muussa laissa tarkoitetut palvelut eivät ole henkilön yksilöllisen palvelutarpeen ja edun kannalta sopivia ja riittäviä.

Palvelut ovat pääosin subjektiivisia oikeuksia ja joustavampia kuin aiemmin – esimerkiksi liikkumisen tuki voidaan toteuttaa matkabudjetilla ja asumisen tuki voidaan räätälöidä yksilöllisesti. Uudistuksessa huomioidaan myös vammaiset lapset ja esteettömän asumisen tuki kahdessa kodissa sekä taloudellinen tuki liikuntavälineisiin harrastuksissa. Uudessa vammaispalvelulaissa on pääsääntöisesti kolmen vuoden siirtymäaika.

Aiheesta voi lukea myös THL:n sivuilta Vammaispalvelujen käsikirjasta.

Nostoja uudesta vammaispalvelulaista

Yleistä

Vuoden 2025 alussa voimaan astunut vammaispalvelulaki säilyy toissijaisena vammaisten ihmisten palveluita koskevana erityislakina. Laki sisältää palvelut, joiden tavoitteena on vammaisten ihmisten itsenäinen elämä ja osallisuus yhteisössä. Perus- ja ihmisoikeussääntelyssä tapahtunut kehitys, kuten YK:n vammaissopimuksen ratifiointi osaksi oikeusjärjestelmäämme, on huomioitu uuden vammaispalvelulain säätämisessä.    

Soveltamisalaan on kirjoitettu lain piiriin kuuluvia vammaisryhmiä ja fyysinen vamma on siinä nimenomaisesti mainittu. Soveltamisalaan kirjoitetun vammaisuuden tarkemman kuvauksen ja kunkin yksittäisen palvelupykälän kohdalle kirjoitetun edellytyksen tulee täyttyä samanaikaisesti. Vuoden 1987 vammaispalvelulain vaikeavammaisuus -termi suhteessa kuhunkin palveluun on nyt poistunut laista.  

Aiemman vammaispalvelulain mukaan myönnetyissä palveluissa on enintään kolmen vuoden siirtymäaika uusiin palveluihin siirtymiseksi, jolloin viimeistään vuoden 2027 loppuun mennessä kaikki palvelun käyttäjät siirtyvät uuden lain piiriin.  

Pääosa uuden vammaispalvelulain palveluista on yhä subjektiivisia oikeuksia ja maksuttomia. Uusi vammaispalvelulain asiakasmaksuja koskeva ns. suojasäännös tulee sovellettavaksi silloin, jos vammaisen henkilön palveluntarpeeseen voidaan vastata maksullisella sosiaalihuoltolain palvelulla. Suojasäännös edellyttää, että asiakasmaksuja on alennettava tai jätettävä perimättä, jos maksu estäisi tai vaikeuttaisi vammaisen henkilön palveluiden järjestämisen tai jos siihen on syytä huollolliset näkökohdat huomioon ottaen. 

Palvelusuunnitelma on muuttunut asiakassuunnitelmaksi. Asiakassuunnitelman ja asiakkaan osallisuuden merkitystä on vahvennettu asiakkaan palveluita järjestettäessä ja päätöksiä annettaessa. Asiakassuunnitelmalla onkin aiempaa korostuneempi merkitys asiakkaan oikeuksien toteutumisessa.   

Palveluprosessiin liittyvät säännökset määräaikoineen on kirjattu viittaussäännöksin uudistettuun vammaispalvelulakiin ja siinä viitataan sosiaalihuoltolain säännöksiin. Vammaispalvelulain päätöksentekoa koskevassa säännöksessä korostetaan päätösten olevan voimassa toistaiseksi. Muutoksenhakuprosessi on säilynyt entisenlaisena ja edelleen valituslupa vaaditaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.    

Uusittu vammaispalvelulaki sisältää vammaisia lapsia koskevia pykäliä. Uuden ja vanhan lain välillä on muutettu sanamuotoja ja termejä. Asunnon muutostyöt on muutettu esteettömän asumisen tueksi, palveluasuminen muutettu asumisen tueksi ja kuljetuspalvelut ovat uudessa laissa osa liikkumisen tuen kokonaisuutta. Täysin uusia palveluita ovat mm. tuettu päätöksenteko ja erityinen osallisuuden tuki.  

Asumisen tuki 

Vammaispalvelulain uudistus vuonna 2024 laajensi asumisen tuen palveluita. Tavoitteena oli vahvistaa vammaisten henkilöiden oikeuksia, itsenäisyyttä ja osallisuutta yhteiskunnassa. Muutokset mahdollistavat joustavamman ja yksilöllisemmän tuen järjestämisen, jonka tarkoitus on vastata aiempaa paremmin vammaisten henkilöiden tarpeisiin.   

Uudessa vammaispalvelulaissa asumisen tuen palvelut kattavat pitkälti aiemman vammaispalvelulain mukaan järjestetyn vaikeavammaisten palveluasumiseen liittyvät palvelut. Uudessa vammaispalvelulaissa ei tyhjentävästi määritellä, millä tavoin asumisen tuki voidaan toteuttaa. Tarkoituksena on mahdollistaa asumisen tuen toteuttamistapojen kehittäminen asiakkaiden tarpeiden mukaisesti aiempaa paremmin. Asumisen tuki on mahdollista toteuttaa eri toteuttamistapoja yhdistelemällä. 

Vammaispalvelulain uudet palvelut, kuten valmennus ja erityinen osallisuuden tuki voivat nyt olla osa asumisen tuen kokonaisuutta. Muutoksena on kuitenkin, että lähtökohtaisesti asunto ja asumisen tuki järjestettäisiin erikseen. Ryhmämuotoisessa asumisessa asunto kuitenkin kuuluisi asumisen tuen kokonaisuuteen, vaikka se vuokrattaisiin erilliseltä vuokranantajalta.    

Uudessa vammaispalvelulaissa on merkittävänä muutoksena parannettu vammaisten lasten asumisen tuen palveluita. Vammaiselle lapselle ja hänen perheelleen on järjestettävä sellainen asumisen tuki, joka mahdollistaa lapsen tarpeellisen hoidon, huolenpidon, osallisuuden ja turvallisen kasvuympäristön. Tuki on ensisijaisesti järjestettävä kotona, ja kodin ulkopuolella asuminen on mahdollista vain, jos se on välttämätöntä lapsen edun vuoksi. Uuden lain mukaan voi olla kaksi kotia, joihin saa näitä palveluita.  

Henkilökohtainen apu

Vammaispalvelulain uudistus toi mukanaan merkittäviä vahvennuksia ja parannuksia, jotka samalla laajensivat henkilökohtaiseen apuun oikeutettujen piiriä. Tavoitteena oli vahvistaa vammaisten henkilöiden oikeuksia, itsenäisyyttä ja osallisuutta yhteiskunnassa, myös niiden vammaisten henkilöiden osalta, jotka tarvitsevat tukea tahdon muodostamisessa ja tahtonsa ilmaisemisessa avun sisällöstä.   

Muutokset mahdollistavat joustavamman ja yksilöllisemmän tuen järjestämisen. Henkilökohtaisen avun tulisi vastata aiempaa paremmin eri tavoin vammaisten henkilöiden tarpeisiin. Henkilökohtaisen avun tarkoituksena on edelleen, että vammaisen henkilön itsemääräämisoikeus toteutuu yhdenvertaisesti muiden kanssa niissäkin tilanteissa, joissa hän tarvitsee toisen henkilön apua.   

Henkilökohtaisen avun saamiseksi ei enää edellytetä vaikeavammaisuutta tai sitä, että henkilö pystyy täysin määrittelemään avun sisällön ja toteutustavan. Riittää, että henkilö kykenee itsenäisesti tai tuettuna muodostamaan ja ilmaisemaan tahtonsa avun sisällöstä. Henkilökohtainen apu säilyi edelleen subjektiivisena oikeutena niille vammaisille henkilöille, jotka täyttävät lain määrittelemät edellytykset. Hyvinvointialueen on järjestettävä tämäkin palvelu määrärahoista riippumatta.   

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat säilyivät aiemman kaltaisina: työnantajamallissa asiakas toimii työnantajana ja palkkaa avustajan, palvelusetelimallissa asiakas voi valita palveluntuottajan palvelusetelin avulla ja hyvinvointialueen omassa tuottamismallissa palvelu tuotetaan itse tai ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta. Eri järjestämistapoja voidaan yhdistellä ja ne mahdollistavat monipuoliset ja joustavat palvelut. Uusi laki velvoittaa hyvinvointialueita useampaan järjestämistapaan.   

Perheenjäsenen roolia henkilökohtaisena avustajana on vahvennettu. Uuden lain mukaan perheenjäsen voi toimia henkilökohtaisena avustajana "erityisestä" syystä, kuten silloin, jos avustajia on vaikea löytää. Aiemmin tämä oli mahdollista vain "erityisen painavasta" syystä. Perheenjäsenen palkkaamisen tulee olla vammaisen henkilön edun mukaista. Lisäksi sijaisjärjestelyihin on tullut vahvennuksia. Uuden lain perusteella asiakassuunnitelmaan ja palveluja koskeviin päätöksiin on kirjattava, miten sijaisjärjestelyt tuotetaan ja toteutetaan. Tämä varmistaa palvelun jatkuvuuden ja laadun.  

Liikkumisen tuki 

Liikkumisen tuen kokonaisuus kattaa aiempaa laajemman kokonaisuuden palveluita aina liikkumistaidon ohjauksesta kuljetuspalveluihin. Liikkumisen tukea voidaan toteuttaa myös henkilökohtaisella avulla. Kuljetuspalveluita voidaan toteuttaa aiempaa joustavammin mm. matkabudjetin avulla ja toiminnallisen lähikunnan lisäksi lakiin on lisätty oman elämän kannalta merkittävä kunta. Oman elämän kannalta merkittävällä kunnalla tarkoitetaan kuntaa, jossa vammaisella henkilöllä on tarve käydä toistuvasti perhe- tai ystävyyssuhteen, vapaa-ajan asunnon tai muun vastaavan syyn vuoksi. Kuljetuspalvelumatkoja voidaan myös jaksottaa aiempaa joustavammin.   

Esteettömän asumisen tuki ja muut taloudelliset tukitoimet 

Esteettömän asumisen tuki on subjektiivinen oikeus kuten aiemmin. Esteettömän asumisen tuki kattaa vakituisen kodin, jossa vammainen oleskelee yli puolet vuodesta. Lain perusteluissa otetaan huomioon mm. saunan muutostyöt ja ennallistaminen eli tilanne, jossa vuokranantaja vaatii asunnon ennallistamista alkuperäiseen kuntoon vammaisen poismuuton jälkeen.   

Vammaisella ihmisellä on mahdollisuus tehdä muutostyöt itse, mutta niistä tulee ilmoittaa hyvissä ajoin hyvinvointialueelle. Tämä lain kirjaus täsmentää vastuunjakoa.  

Lasten vuoroasumistilanteet eli molempiin koteihin tulee myöntää myös esteettömän asumisen tukea. Asumisyksikkö vastaa lähtökohtaisesti asumiseen liittyvistä muutostöistä ja kilpailutuksessa tuleekin asunnon esteettömyys huomioida. Tästä on mahdollisuus poikkeuksiin, esimerkiksi jos vammainen henkilö ei pärjää enää asumisyksikössä vammasta johtuvasta syystä.  

Taloudellinen tuki välineisiin on säilynyt varsin samanlaisena verrattuna aiempaan lakiin, mutta uuden lain perusteluihin on kirjattu liikunnan suorittamiseen tarkoitetut välineet. Auton lisäksi myös muuhun kulkuneuvoon, esim. mönkijä, voidaan myöntää taloudellista tukea entisenkaltaisin edellytyksin.   

Lain tarkoituksen toteuttamiseksi on säädetty varsin avoin pykälä määrärahasidonnaisena tukitoimena otsikolla “muut palvelut ja tukitoimet”. Lain perusteluissa on todettu, että ylimääräiset vaatekustannukset korvataan esim. silloin, kun liikkumisen apuväline kuten ortoosi tai pyörätuoli kuluttaa vaatetusta normaalia enemmän tai vamman vuoksi ei voi ostaa valmiita vaatteita tai kenkiä. Myös ylimääräiset ravintokustannukset voidaan korvata.

Uusi vammaispalvelulaki -webinaarisarja

Invalidiliiton Uusi vammaispalvelulaki tutuksi -webinaarisarjassa perehdytään uuden vammaispalvelulain sisältöön ja sen mukaisiin palveluihin. Tammi-helmikuussa 2025 järjestetyt webinaarit löytyvät tallenteina i-kanavalta.

Invalidiliiton kannanottoja ja uutisia

Invalidiliitto on vaikuttanut pitkäjänteisesti vammaispalvelulain uudistamiseen usean hallituskauden ajan. Virallisten työryhmäjäsenyyksien lisäksi Invalidiliitto on tehnyt laajaa vaikuttamistyötä antaen asiantuntijalausuntoja ja käyden vuoropuhelua päättäjien ja eri sidosryhmien kanssa.

 

 

Jaa sosiaalisessa mediassa