Vammaispalvelulain uudistaminen

Vammaispalvelulaki hyväksyttiin eduskunnassa yksimielisesti erittäin pitkän ja polveilevan valmisteluprosessin jälkeen. Laki astuu voimaan 1.10.2023. Invalidiliitto on huolissaan lain epäselvästä sisällöstä ja vammaispalveluihin varattujen resurssien vähyydestä, jotka molemmat tulevat hankaloittamaan lain soveltamista hyvinvointialueilla. Onneksi vammaisjärjestöjen vaatima seuranta saatiin edes lausuman muodossa mukaan lakiin. On selvää, että tulevalla vaalikaudella on syytä seurata tarkasti lain toimivuutta ja käynnistää pikaisesti ns. korjaussarja lakiin jääneiden virheiden, yhdenvertaisuutta vähentävien kirjausten sekä epätarkkuuksien korjaamiseksi.

Invalidiliiton ydinviesti lainvalmistelijoille on jo pitkään ollut, että jokaisella vammaisella henkilöllä on oltava yhdenvertainen oikeus yksilöllisten tarpeidensa mukaisiin palveluihin. Eri tarpeisiin tulee olla eri palvelut. On tärkeää nähdä vammaisuuden laaja kirjo, kun kehitysvammaisten erityislainsäädäntö yhdistyy yleiseen vammaispalvelulakiin. Selkeät ja riittävän yksilölliset palvelut lainsäädännössä tukevat eri tavoin vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja oikeutta itsenäiseen elämään. 

Invalidiliitto suhtautui kriittisesti lakiuudistuksen voimaansaattamiseen sen jälkeen, kun tammikuun 2023 lopulla julkistettiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnos, jonka muotoilut eivät enää näytä takaavan vammaisten henkilöiden keskinäisen yhdenvertaisuuden tavoitteen toteutumista. Mietintöluonnoksessa oli monia muutosehdotuksia koskien nimenomaan sellaisia palveluita, jotka kohdentuvat pääosin muille kuin fyysisesti vammaisille ja toimintaesteisille ihmisille, ja jotka kuitenkin vaikuttavat kaikkien esitettyjen palveluiden saatavuuteen riippumatta vammaisuuden perusteesta. Yhtenä suurena huolenaiheena on se, miten resurssit tulevat riittämään tilanteessa, jossa lain piiriin on tulossa paljon uusia ihmisiä.

Invalidiliiton kannanotto sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnokseen 26.1.2023.

Invalidiliitto moittii lainvalmistelua

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö julkistettiin helmikuun puolivälissä, ja se vei tilannetta entistä epätasapainoisempaan suuntaan. Mietintöön kirjattiin esimerkiksi vain autisteille ja kehitysvammaisille oikeus elämänmittaisiin palveluihin ilman hankintalain mukaista kilpailuttamista. Tämä on vastoin lain tavoitetta, jonka mukaan tarpeet määrittävät palveluita, eivät diagnoosit. Invalidiliitto moittii lainvalmistelua (8.2.2023)

Invalidiliitto ja joukko muita järjestöjä esittikin eduskunnalle, että laki tulisi hylätä perjantain 24.2. täysistunnossa. Esitys vammaispalvelulaiksi hylättävä (22.2.2023)

Invalidiliitto on antanut marraskuussa 2022 kirjallisen lausunnon eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle ja perustuslakivaliokunnalle vammaispalvelulakiuudistuksesta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle liitto antoi myös suullisen lausunnon. Valiokuntakuulemisessa nostettiin esiin nämä seikat:

• Soveltamisala liian laaja
• Lain sisältö ja siihen varatut resurssit eivät kohtaa
• Esityksen perus- ja ihmisoikeudelliset vaikutukset tutkittava ja seurattava tarkasti
• Vaikeavammaisuus -termi ja henkilökohtaisen avun voimavaraedellytys säilytettävä
• Vammaisten lasten ja nuorten omaa toimijuutta korostettava enemmän
• Työelämäosallistuminen huomioitava laajemmin
• Valituslupamenettely ja siirtymäsäännös vammaisten ihmisten kannalta ongelmallisia.

Lue tarkemmin Vammaispalvelulakia pitää vielä korjata -uutisesta (11.11.2022).

Aikalisä vammaispalvelulakiuudistukseen (24.11.2022).

Lue myös Invalidiliiton Vammaispalvelulaki vihdoin eduskunnassa -uutinen (26.9.2022).

Vammaispalvelulain uudistuksen tavoitteet 

Uudistuksen tavoitteena ja lähtökohtana on parantaa vammaisten ihmisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta erityispalveluilla. Vammaispalvelulaki on tarkoitettu vammaisten ihmisten erityispalveluja turvaavaksi laiksi tilanteisiin, joissa yleiset sosiaalipalvelut eivät ole riittäviä.

Laissa säädettäisiin keskeisistä vammaisen henkilön osallisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä välttämätöntä huolenpitoa turvaavista palveluista. Näitä palveluja olisivat valmennus, henkilökohtainen apu, erityinen tuki, asumisen tuki mukaan lukien tuki esteettömään asumiseen, lyhytaikainen huolenpito ja päivätoiminta sekä liikkumisen tuki. Hyvinvointialueella olisi näihin palveluihin pääosin erityinen, määrärahoista riippumaton järjestämisvelvollisuus.

YK:n vammaiskomitean ratkaisu huomioitava

YK:n vammaiskomitea valvoo YK:n vammaissopimuksen noudattamista. Suomea koskeva yksilövalitus jätettiin komitean käsiteltäväksi vuonna 2018. Komitea antoi ratkaisunsa maaliskuussa 2022. Ratkaisussaan komitea toteaa Suomen rikkoneen vammaissopimusta.  Ratkaisu tulee ottaa huomioon myös vammaispalvelulain uudistamisen yhteydessä. Invalidiliitto pitää ratkaisua periaatteellisesti merkittävänä. Se on myös  pääosin linjassa Invalidiliiton oman näkemyksen kanssa, jossa olemme vaatineet valmisteilla olevaan vammaispalvelulakiin nykyistä laajempi palveluiden kirjoa itsenäisen elämän turvaamiseksi erilaisiin yksilöllisiin tarpeisiin.

Lue tästä Invalidiliiton uutinen ratkaisusta (13.4.2022).

Invalidiliitto vahvasti vaikuttamassa uudistukseen 

Invalidiliitto on ollut vahvasti mukana vaikuttamassa vammaislakien uudistamiseen monen eri hallituskauden aikana.

Invalidiliitto on ollut mukana viimeisessä STM:n osallisuustyöryhmässä. Työryhmä on arvioinut ja valmistellut säännösehdotukset perusteluineen vammaisten henkilöiden osallisuuden turvaamiseksi heitä koskevassa palvelujen päätöksenteossa sekä palveluiden järjestämistavan valintaan liittyviksi oikeussuojakeinoiksi. Tutustu osallisuustyöryhmän "Vammaisten henkilöiden osallisuuden turvaaminen vammaispalveluissa" -raporttiin valtioneuvoston sivuilla.

Invalidiliitto on ollut työryhmän jäsenenä myös Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmässä, joka luovutti loppuraporttinsa vuonna 2015 (Raportteja ja muistioita 2015:21). Tutustu Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraporttiin valtioneuvoston sivuilla.

Virallisten työryhmäjäsenyyksien lisäksi Invalidiliitto on tehnyt laajaa yhteistyötä sidosryhmäorganisaatioiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Invalidiliitto osallistui myös asiantuntijalausunnoin vuonna 2021 STM:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) järjestämiin kuulemistilaisuuksiin vammaispalvelulainsäädännön uudistamiseen liittyen. Tutustu Invalidiliiton asiantuntijalausuntoihin.

Invalidiliiton kannanottoja

Lue Invalidiliiton Vammaispalvelulaki vaatii vielä selkeyttämistä -lausuntouutinen (24.3.2022).

Lue myös Invalidiliiton ratkaisuehdotus vammaispalvelulainsäädännön uudistamista koskevan lakiesityksen henkilökohtaisen avun kehittämiseksi (21.3.2022) (pdf).

Vammaisten itsemääräämis­oikeutta ei saa riistää (6.10.2021).

Uusi vammaispalvelulaki ei saa riistää itsemääräämisoikeutta (23.8.2021).

Yksilöllisen tarpeen mukaiset palvelut vammaispalvelulain ydintä (26.1.2021).