

Invalidiliiton ydinviesti lainvalmistelijoille on jo pitkään ollut, että jokaisella vammaisella henkilöllä on oltava yhdenvertainen oikeus yksilöllisten tarpeidensa mukaisiin palveluihin. Eri tarpeisiin tulee olla eri palvelut. On tärkeää nähdä vammaisuuden laaja kirjo, kun kehitysvammaisten erityislainsäädäntö yhdistyy yleiseen vammaispalvelulakiin. Selkeät ja riittävän yksilölliset palvelut lainsäädännössä tukevat eri tavoin vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja oikeutta turvallisiin itsenäistä elämää tukeviin palveluihin.
Invalidiliitto kiinnittää huomiota erityisesti lakiluonnoksen näihin kohtiin:
Lue lisää Invalidiliiton lausunnosta.
Tutustu Invalidiliiton keskeisimpiin huomioihin lausunnoilla olevaan vammaispalvelulakiin (pdf).
Lue Invalidiliiton koko lausunto vammaispalvelulainsäädännön uudistuksesta (pdf).
YK:n vammaiskomitea valvoo YK:n vammaissopimuksen noudattamista. Suomea koskeva yksilövalitus jätettiin komitean käsiteltäväksi vuonna 2018. Komitea antoi ratkaisunsa maaliskuussa 2022. Ratkaisussaan komitea toteaa Suomen rikkoneen vammaissopimusta. Ratkaisu tulee ottaa huomioon myös vammaispalvelulain uudistamisen yhteydessä. Invalidiliitto pitää ratkaisua periaatteellisesti merkittävänä. Se on myös pääosin linjassa Invalidiliiton oman näkemyksen kanssa, jossa olemme vaatineet valmisteilla olevaan vammaispalvelulakiin nykyistä laajempi palveluiden kirjoa itsenäisen elämän turvaamiseksi erilaisiin yksilöllisiin tarpeisiin.
Lue tästä Invalidiliiton uutinen ratkaisusta
Uudistuksen tavoitteena ja lähtökohtana on parantaa vammaisten ihmisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta erityispalveluilla. Vammaispalvelulaki on tarkoitettu vammaisten ihmisten erityispalveluja turvaavaksi laiksi tilanteisiin, joissa yleiset sosiaalipalvelut eivät ole riittäviä.
Laissa säädettäisiin keskeisistä vammaisen henkilön osallisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä välttämätöntä huolenpitoa turvaavista palveluista. Näitä palveluja olisivat valmennus, henkilökohtainen apu, erityinen tuki, asumisen tuki mukaan lukien tuki esteettömään asumiseen, lyhytaikainen huolenpito ja päivätoiminta sekä liikkumisen tuki. Hyvinvointialueella olisi näihin palveluihin pääosin erityinen, määrärahoista riippumaton järjestämisvelvollisuus.
Invalidiliitto on ollut vahvasti mukana vaikuttamassa vammaislakien uudistamiseen kaikkien eri hallituskausien aikana.
Invalidiliitto on ollut mukana viimeisessä STM:n osallisuustyöryhmässä. Työryhmä on arvioinut ja valmistellut säännösehdotukset perusteluineen vammaisten henkilöiden osallisuuden turvaamiseksi heitä koskevassa palvelujen päätöksenteossa sekä palveluiden järjestämistavan valintaan liittyviksi oikeussuojakeinoiksi. Tutustu osallisuustyöryhmän "Vammaisten henkilöiden osallisuuden turvaaminen vammaispalveluissa" -raporttiin valtioneuvoston sivuilla.
Invalidiliitto on ollut työryhmän jäsenenä myös Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmässä, joka luovutti loppuraporttinsa vuonna 2015 (Raportteja ja muistioita 2015:21). Tutustu Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraporttiin valtioneuvoston sivuilla.
Virallisten työryhmäjäsenyyksien lisäksi Invalidiliitto on tehnyt laajaa yhteistyötä sidosryhmäorganisaatioiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Invalidiliitto osallistui myös asiantuntijalausunnoin vuonna 2021 STM:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) järjestämiin kuulemistilaisuuksiin vammaispalvelulainsäädännön uudistamiseen liittyen. Tutustu Invalidiliiton asiantuntijalausuntoihin.
Vammaisten itsemääräämisoikeutta ei saa riistää
Uusi vammaispalvelulaki ei saa riistää itsemääräämisoikeutta
Yksilöllisen tarpeen mukaiset palvelut vammaispalvelulain ydintä