Käsi pitelemässä pykälä-merkkejä
19.2.2024
Invalidiliitto lausui valmiuslain varautumisvelvollisuutta koskevasta muistiosta sekä valmiuslain yleisistä kehittämistarpeista. Valmiuslain kokonaisuudistusta valmistelevalle työryhmälle annetussa lausunnossa korostetaan, että vammaiset ihmiset ja heitä edustavat järjestöt on otettava mukaan varautumista koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon prosessin kaikissa vaiheissa.

Varautumisessa on kyse ennen kaikkea ennakoivasta, huolellisesta suunnittelusta. Invalidiliitto pitää tärkeänä, että valmiuslakia kehitettäessä huomioidaan sotilaallisten uhkien lisäksi erilaiset häiriö- ja poikkeustilanteet normaalioloissa. Liitto myös edellyttää, että vammaiset ihmiset ja heitä edustavat järjestöt otetaan suunnitteluun ja päätöksentekoon mukaan YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti. Vammainen henkilö ei ole vain tekemisen kohde, vaan hän voi olla myös toteuttajan roolissa.  

YK:n vammaissopimuksen artikla 11 turvaa vammaisille ihmisille oikeuden suojeluun vaara- ja humanitaarisissa hätätilanteissa. Varautumissuunnitelmissa tulee ottaa lähtökohtaisesti huomioon, että kaikilla alueilla asuu ihmisiä, jotka liikkuvat ja toimivat eri tavoin. Tämä edellyttää sekä fyysisen toimintaympäristön esteettömyyden huomioimista että asioiden käsittelyn ja viestinnän esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Yhteiskunnan häiriötilanteissa kaikkien ihmisten pitää saada yhdenvertaisesti apua ja ymmärrettävästi tietoa tilanteesta. 

Järjestöillä on tärkeä rooli myös poikkeusoloissa

Invalidiliitto katsoo, että eri toimijoiden välinen yhteistyö ja vastuualueet eivät ole valmiuslaissa riittävän täsmällisesti määriteltyjä. Järjestöjä hyödyntämällä voidaan poikkeusoloissa vapauttaa julkista sektoria ja viranomaisia keskittymään muihin tehtäviin, mutta vain, jos eri toimijoiden tehtävät ovat selkeästi tiedossa ja toimijoiden välillä käydään aitoa dialogia. Varautumiseen liittyvää yhteistyötä ja tietojen vaihtamista tulee lisätä ja vahvistaa lainsäädännön avulla sekä viranomaisten välillä että viranomaisten, yksityisen sektorin ja järjestöjen kesken. 

Järjestöjen toimintaa tulee varautua tukemaan taloudellisesti, kun niiltä odotetaan merkittävää panosta osallistumisessa häiriötilanteiden hoitamiseen. Vammaisjärjestöjen osaamista kannattaa hyödyntää myös vapaaehtoisen valmiustyön kehittämisessä. Lisäksi vammaisjärjestöjen tulisi olla edustettuina Turvallisuuskomiteassa, joka avustaa valtioneuvostoa kokonaisturvallisuuden hallintaan tähtäävässä varautumisessa ja varautumisen yhteensovittamisessa. 

Kuntien ja hyvinvointialueiden varautumisvelvoitteisiin kiinnitettävä huomiota

Invalidiliitto kiinnittää muistiossa erityistä huomiota kuntien ja hyvinvointialueiden varautumisvelvoitteisiin sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskien. Invalidiliitto on huolissaan siitä, toteutuuko palveluntuottajien valvonta säännöksissä tarkoitetulla tavalla käytännössä ja ovatko esimerkiksi vammaisten ihmisten kannalta elintärkeät palvelut ja tukitoimet varmasti toimivia myös normaaliolojen häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa. Invalidiliitto huomauttaa, että etenkin vammaispalveluissa on normaalioloissakin resurssipula, joten henkilöstön riittävyyden varmistamiseen poikkeusoloissa tulee erityisesti kiinnittää huomiota. 

Suomen lainsäädäntöön ei sisälly yleistä säännöstä, joka nimenomaisesti velvoittaisi julkishallintoa varautumaan poikkeusolokynnyksen alapuolelle jääviin häiriötilanteisiin. Invalidiliitto kannattaa valmiuslakityöryhmän näkemystä siitä, että valmiuslain yleisen varautumisvelvollisuuden tulisi koskea sekä poikkeusoloihin, että tätä lievempiin häiriötilanteisiin varautumista.

Invalidiliiton lausunto valmiuslain varautumisvelvollisuutta koskevasta muistiosta sekä valmiuslain yleisistä kehittämistarpeista

Jaa sosiaalisessa mediassa