18.12.2017
Ulkoasiainministeriössä ja Vammaisfoorumissa valmistaudutaan YK:n vammaissopimuksen raportointiin. Kumpikin taho toimii Suomen mallin mukaan hyvässä yhteisymmärryksessä, mutta tarkastelee sopimuksen toteutumista omasta kulmastaan.

Yhdessä nämä raportit muodostavat kokonaisuuden, jonka mukaan YK:n määräämät raportöörit laativat aikanaan omat suosituksensa Suomelle havaitsemistaan mahdollisista puutteista vammaissopimuksen määräysten soveltamisessa.

YK:n kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin sisältyvä sopimuksen ratifioineen jäsenvaltion velvollisuus raportoida sopimuksen alaan kuuluvien velvoitteidensa täyttämisestä antaa mahdollisuuden käydä julkinen keskustelu määräaikaisraportin pohjalta. Suomi saattoi voimaan YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sopimuksen valinnaisen pöytäkirjan 10.6.2016. Suomen tulee antaa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle kattava raportti niistä toimista, joihin sen on ryhtynyt täyttääkseen sopimuksen mukaiset velvoitteensa sekä tässä yhteydessä tapahtuneesta kehityksestä kahden vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta. Ulkoasiainministeriö lähettää alkuvuodesta 2017 lausuntokierrokselle virkamiesten valmisteleman luonnoksen määräaikaisraportiksi. Lausuntokierroksen jälkeen ministeriö järjestää keskustelutilaisuuden raportin sisällöstä.

Vammaisfoorumiin kuuluvat 30 valtakunnallista vammaisjärjestöä – Invalidiliitto mukaan lukien – ovat päättäneet kirjoittaa rinnakkaisraportin, jossa tarkastellaan vammaissopimuksen säännösten toteutumista Suomessa. Rinnakkaisraportoinnilla toteutetaan osaltaan Vammaissopimuksen 33 artiklan määräystä, jossa edellytetään kansalaisyhteiskunnan ja erityisesti vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien järjestöjen täysimääräistä osallisuutta sopimuksen valvontaprosessiin. Vammaisfoorumin hallitus on päättänyt järjestää jäsenjärjestöjensä kautta laajapohjaisen kyselyn, jossa kysytään vammaisilta henkilöiltä itseltään miten he kokevat vammaissopimuksen vaikuttaneen heidän arjessaan. Ihmisoikeuskeskus avustaa kyselyn järjestämisessä. Kyselyn avulla saadaan arvokasta tietoa järjestöjen toteuttamaan valtakunnalliseen vaikuttamistoimintaan ja vammaispolitiikan välineeksi.

Tanskassa ja Ruotsissa vammaissopimus ratifioitiin Suomea aiemmin. Molemmat valtiot ovat jo antaneet ensimmäiset määräaikaisraporttinsa YK:lle ja vammaisjärjestöt laatineet omat rinnakkaisraporttinsa. Tanskassa vammaisjärjestöt ovat kehittäneet indikaattorit (The Gold Indicators), joiden avulla seurataan raporteista toiseen sopimuksen määräysten toteutumista. Ruotsissa joukko ihmisoikeussopimuksiin perehtyneitä juristeja laatii raportin. Suomessa Vammaisfoorumin nimeämät henkilöt kirjoittavat raportin jäsenjärjestöjen kokoaman kyselyaineiston pohjalta.

YK:lle toimitettavien raporttien merkkimäärä on rajoitettu. Ensimmäisissä raporteissa – niin määräaikaisraportissa kuin rinnakkaisraportissakin – raportoidaan kaikkien sopimusartiklojen alaan kuuluvista seikoista. Myöhemmissä raporteissa raportoidaan YK:n kulloinkin valitsemista teemoista. Ensimmäisen rinnakkaisraportin tulee olla sisällöltään hyvin tiivis, koska siinä merkkimäärä on määräaikaisraporttiakin rajoitetumpi. Vammaisfoorumin hallitus on kuitenkin päättänyt, että laadittava rinnakkaisraportti on laaja katsaus Suomen vammaispolitiikkaan. Raportti nähdään strategisena paperina, jota kukin jäsenjärjestö käyttää harkitsemallaan tavalla omassa vaikuttamistoiminnassaan. Raporttia päivittämällä järjestöt voivat seurata yleistä vammaispolitiikan suuntaa ja määritellä omille jäsenilleen tärkeät vaikuttamisen kohteet omissa strategioissaan. YK:lle toimitettava rinnakkaisraportti on laajasta raportista koostettu tiivis lyhennelmä.

Raporttien toimittamisen jälkeen YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea valitsee raportöörit. Heidät nimetään useista eri jäsenvaltioista ja maanosista. Suullinen kuulemistilaisuus, jossa Suomen valtiota edustaa ulkoasiainministeriön virkamiehet ja rinnakkaisraportin osalta vammaisjärjestöjen nimeämät edustajat, järjestetään aikanaan Genevessä.

Rinnakkaisraportti on oivallinen keino saada vammaisten yksilöiden ääni kuuluviin ja päättäjien tietoisuuteen kansallisesti ja kansainvälisesti. Tällä tavoin vammaisjärjestöt voivat osaltaan vaikuttaa vammaisyleissopimuksessa säänneltyjen asioiden ja sopimuksen hengen toteutumiseen.
 

Jaa sosiaalisessa mediassa

Vaikuttamistoiminta

Invalidiliitto käy aktiivista vuoropuhelua järjestöjen, yritysten, poliittisten päättäjien, virkamiesten, mielipidevaikuttajien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Vaikuttamistoiminta on monitasoista yhteistyötä.