Hero image
Rivissä jalkoja maihinnousukengissä.

Asevelvollisena vammautuneista tarvitaan lisää tutkittua tietoa

Kirjoittanut Sinikka Hiekkala Ma, 03.05.2021
Tiesitkö, että asevelvollisena vammautuneita on jo enemmän kuin sotainvalideja? Varusmiespalveluksessa vammautuu vuosittain useita kymmeniä varusmiehiä pysyvästi. Heitä on tällä hetkellä noin 2 600, ja he ovat iältään 20 - 90-vuotiaita.

Asevelvollisuuslakiin perustuvan varusmiespalveluksen aloittaa vuosittain noin 22 900 henkilöä. Lisäksi vapaaehtoisen palveluksen aloittavia naisia on vuosittain noin 1 100. Kaikki palvelusaikana tapahtuneet onnettomuudet eivät tule suuren yleisön tietoon, mutta esimerkiksi vuonna 2017 tapahtuneesta Raaseporin tasoristeysturmasta uutisoitiin pitkään.  Onnettomuus johti kolmen varusmiehen kuolemaan ja neljän vammautumiseen.

Keitä ovat asevelvollisena vammautuneet ja mihin tutkimustietoa tarvitaan?

Asevelvollisena vammautuneet muodostavat ryhmän, jota Suomessa ei ole aikaisemmin tutkittu.
Vammautuminen koskettaa syvästi nuorta vammautunutta henkilöä ja hänen läheisiään. Näin kuvasi tilannettaan Iltasanomien haastattelussa eräs vammautunut varusmies kaksi vuotta sen jälkeen, kun hän sai luodista metallinpalasia raajoihinsa ja päähänsä.

– On särkyä ja kipua. Jos on rankka duunipäivä, voi olla sen jälkeen säteilevää kipua reisien alueella. Joudun ottamaan kipulääkkeitä, että se kipu lähtisi pois. Mä näen pahaa unta välillä. 

Kivut tai erilaiset toimintarajoitteet, kuten vaikeudet itsestä huolehtimisessa, liikkumisessa tai sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa voivat vaikuttaa vammautuneen elämään pysyvästi. Yksilön erilaisten haasteiden lisäksi vammautumisella on myös yhteiskunnallisia vaikutuksia, kuten vammautumisen vaikutukset työllistymiseen ja toisaalta työvoimapulaan. Jokaisella vammautuneella on mahdollisuus työhön, kunhan sopiva työ ja tuki löytyvät. 

Tarvitsemme tutkittua tietoa vammautuneiden varusmiesten toimintakyvystä, sosiaali- ja terveyspalveluista sekä toimeentulosta. Tutkitun tiedon avulla pystymme osoittamaan mahdollisia epäkohtia, suunnittelemaan ja tarjoamaan kohdistettuja palveluita sekä ohjaamaan paremmin jo olemassa olevien palvelujen pariin. Tarkoitus on tuoda uutta tietoa asevelvollisena vammautuneiden ihmisten terveys- ja sosiaalipoliittisesta näkökulmasta sekä vammautumisen vaikutuksista koko suomalaisen yhteiskunnan tasolla. 

Ketkä tekevät tutkimusta ja koska tutkimus käytännössä alkaa?

Olemme valmistelleet tutkimusta yhdessä Asevelvollisena vammautuneet tuki ry:n, Oulunkylän kuntoutuskeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa. Viime marraskuussa Helsingin yliopiston ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin toimikunta totesi tutkimuksemme eettisesti hyväksyttäväksi. Maaliskuussa saimme tutkimusluvan. 

Tulemme tavoittelemaan kaikkia asevelvollisena vammautuneita lähettämällä heille kyselyn vastattavaksi. Osaa heistä tullaan myös haastattelemaan. Tällä hetkellä haemme hankkeeseen rahoitusta kahdelle tutkijalle, joista toinen keskittyy kyselyaineiston keräämiseen ja analysointiin, ja toinen tekee haastattelut. Toivottavasti pääsemme aloittamaan vielä tänä vuonna käytännön toimenpiteet.
 

Jaa sosiaalisessa mediassa