Hero image
Nainen kirjoittaa kynällä ruutulehtiöön pöydän ääressä. Vieressä silmälasit ja -kotelo

Mitkä ihmeen vammaispalvelujen neuvottelupäivät?

Kirjoittanut Tiina Lappalainen To, 15.02.2018
Mikä on vammaispalvelujen neuvottelupäivien tehtävä? Ketkä siellä neuvottelevat? Iso joukko pääasiassa kuntien vammaispalvelujen ammattilaisia ja muita vammaisalan toimijoita istui ja kuunteli kaksi päivää tiivistä tietotykitystä. Mutta mitä päivistä jäikään mieleen päälle pyörimään?

Päivien järjestelyjen taustalla olevat valtakunnalliset toimijat: THL, sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntaliitto  sekä henkilökohtaisen avun -palvelun vammaisjärjestöjen verkosto Assistentti-info olivat saaneet paimennettua tänäkin vuonna lähes 400 vammaisalan toimijaa kuulolle. Olen kiitellyt vammaisalan kokoontumisajojen järjestäjiä tilaisuudesta. Se mahdollistaa kuntien vammaispalvelujen asiakastyön liukuhihnalla kiinni olevien työntekijöiden irrottautumisen hetkeksi työstään, päivittämään osaamistaan ja verkostoitumaan alan toisten ammattilaisten kanssa. Yksittäisten asiakkaiden tilannetta tarkasteltaessa kunnissa näköala voi helposti kapeutua, jolloin työn tueksi tarvitaan myös laajempaa näkemystä. 

Miten vammaispalvelut järjestetään tulevaisuudessa?

Nyt kun palvelujen järjestämisen rakenteita muuttavat maakunta- ja sote-lakiesitykset ovat menossa eduskuntaan, on todella tärkeää keskustella siitä, miten vammaispalvelut järjestetään tulevaisuuden uusissa rakenteissa. Nyt aiheeseen viitattiin muutamassa puheenvuoroissa, mutta aihe kaipaa paljon tarkempaa käsittelyä ja tiukkaa neuvottelua.  Kunnat ovat kehittäneet omat kirjavat vammaispalvelulain soveltamiskäytäntönsä, joita maakuntavalmistelussa yhdenmukaiseksi neuvotellaan. Toivon, että joka maakuntien neuvotteluissa olisi mukana myös valtakunnallista tukea ja kehittäjäasiakkaita, kun vammaispalvelujen soveltamiskäytäntöjä yhdenmukaistetaan. Näin meillä olisi jokaisessa maakunnassa keskenään samanlaiset käytännöt.  

Pois hallintoalamaisasetelmasta

Neuvotteluasetelma edellyttää neuvottelijoiden samantasoista kohtaamista. Vammaispalvelujen arjessa olisi tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että asiakas ja sosiaalityön ammattilainen pystyvät kohtaamaan tasa-arvoisesti. Päivittäin tarvittavien palvelujen hakeminen johtaa edelleen helposti hallintoalamais-asetelmaan. Kuten Heta-liiton puheenjohtaja Jukka Sariola neuvottelupäivillä totesi : "Nykysysteemissä vammaisten ihmisten pitää oikeuksien toteutumiseksi esitellä puutteitaan 'en pysty tekemään tätä ja tätä', vaikka olisi paljon tärkeämpää puhua siitä, mitä voimme tehdä.”

Tämä johdattaa ajattelemaan, onko vammaispalvelut suunniteltu kompensoimaan olemassa olevia puutteita (kuten kuntoutus) vai tukemaan vammaisen henkilön tavoitteen saavuttamista. Kyse voi periaatteessa olla samasta palvelusta, mutta tarpeen arvioinnin ja ratkaisun orientaatio ovat erilaiset. Ihmisen toimintakyvyn rajoitteiden arvioimisen lisäksi on tärkeää tuoda esiin ihmisen toimintavalmiuksien laaja kirjo. Myös vahvuuksia voi tukea, heikkoja puolia kehittää ja puutteita kompensoida.  Vakioratkaisut eivät olekaan vammaispalveluissa oikea ratkaisu. 

Jotain uutta invalidi- ja vammaisuus-käsitteiden tilalle

Muutamassa neuvottelupäivien puheenvuorossa nousi esiin Ruotsissa ja ruotsin kielessä käytetty vammaisuuden-käsitettä korvaava muoto funktionsvariation, toimintakyvyn variaatio tai monimuotoisuus. Kuten ”invalidi” niin myös vammaisuus-käsite alkaa mielestäni olla jo menneen kauden käsite. Olen jo pitkään toivonut keskustelua käytettävän käsitteen uudistamisesta.  Vammaislakien yhdistäminen yrittää puristaa moni-ilmeisen ja erittäin heterogeenisen joukon ihmisiä erilaisine tarpeineen saman lain soveltamisen piiriin.  Vaikka enää emme puhuisi eri diagnooseista, sama asia pitää osata esittää ja neuvotella suoriutumiskyvyn ja rajoitteiden sekä osallistumisen mahdollisuuksien ja esteiden aukikirjoittamisen muotoon. Millaisia vaikeuksia, tarpeita tai mahdollisuuksia ihmisellä on liikkumisessa, päivittäisissä toimissa, kommunikoinnissa, aisteissa, oppimisessa, asumisessa, opiskelussa, työssä, harrastuksissa, parisuhteessa ja perheessä, itsensä toteuttamisessa jne.  Varsinaista neuvottelevaa prosessia tarvitaan silloin, kun omia tarpeita vastaavia ja asiakaslähtöisiä ratkaisuja haetaan ja niistä päätetään.

Seuraavia vammaispalvelujen neuvottelupäiviä odotellessa suosittelen lämpimästi katsomaan neuvottelupäivien vuoden 2018 esitykset ja videot Vammaispalvelujen käsikirjan sivuilta >>

 

Jaa sosiaalisessa mediassa