Hero image
Amsterdamin kattoja ja taivasta

Tuliaiset Amsterdamista

Kirjoittanut Anne Mäki To, 06.06.2019
Suomessa olemme samoilla linjoilla muun Euroopan kanssa vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten työllistämisessä. Painimme samojen haasteiden parissa ja keinot haasteiden ratkaisemisessa ovat hyvin samantapaisia.

Osallistuin Sinikka Winqvistin kanssa European Union of Supported Employment -verkoston konferenssiin Amsterdamissa 27.-29. toukokuuta. Konferenssissa oli yli sata puheenvuoroa tuetusta työllistymisestä eri puolilta maailmaa. Tilaisuuden juontajana toiminut hollantilainen Lucille Werner on maailmassa tiettävästi ainoa vammainen nainen, jolla on oma tv-show ja joka juontaa useita muita ohjelmia.

Uusia näkökulmia etsimässä

Lähdimme seminaarimatkalle etsimään uusia avauksia suomalaiseen tapaan ratkaista vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen problematiikkaa. Joissakin maissa asiaa on ratkottu kiintiöillä, mutta kiintiömallin vaikuttavuudesta ei löytynyt juurikaan puolestapuhujia. Se voi jossain määrin pakottaa julkista hallintoa ja yrityksiä ottamaan vammaiset ihmiset mukaan työelämään, mutta toisaalta se stigmatisoi tiettyä ihmisryhmää.

Monessa maassa löytyy omat rakenteet tuetulle työllistymiselle; Kanadassa on Supported Employment Services -palvelut, samoin kuin Australiassa löytyy Disability Employment Services -palvelut. Norjassa toiminta on järjestetty noin 500 toimistoon (NAV), jotka ovat työllistymisen moniammatillisia tukikeskuksia ja ratkovat myös etuuskysymyksiä. Norjassa yhdellä NAV:in työntekijällä saa olla enintään 20 asiakasta, kun taas Irlannissa työvalmentajalla saa olla enintään 60 asiakasta.

Esimerkit maailmalta pistivät miettimään, että miksi meillä ei ole rakennetta OTE-kärkihankkeessa juuri koulutetuille noin 700 työkykykoordinaattoreille, jotka voisivat parhaimmillaan olla tukemassa vammaisia ja osatyökykyisiä työnhakijoita, kuin myös työnantajia. Uudessa hallitusohjelmassa on mukana työkykyohjelma, olisi hyvä, jos ohjelman myötä juurrutettaisiin työkykykoordinaattorien toimintaa TE-hallintoon.

Vammaisten henkilöiden yrittäjyyteen liittyen totesimme, että Suomessa on käytössä samanlainen ohjausmalli kuin Belgiassa ja Iso-Britanniassa. Irlannissa taiteen ja kulttuurin alalle on tarjolla kolmevuotinen ohjelma, joka johtaa ammattimaiseen yrittäjyyteen.

Edessä Invalidiliiton asiantuntijat Sinikka Winqvist ja Anne Mäki. Takana Taru Tammi (Näkövammaisten liitto) ja Päivi Kiiskinen (Soste) European Union of Supported Employment -verkoston konferenssissa Amsterdamissa.
Edessä Invalidiliiton Sinikka Winqvist ja Anne Mäki. Takana Taru Tammi (Näkövammaisten liitto) ja Päivi Kiiskinen (Soste).

YK:n vammaissopimuksen artikla 27 vaatii panostuksia

Monessa puheenvuorossa nousi esiin YK:n vammaissopimuksen artikla 27 (työ ja työllistyminen), ja sen toimeenpano. EASPD:n (European Association of Service Providers for Persons With Disabilities) presidentti painotti niin valtioiden kuin kansainvälisten verkostojen sekä jokaisen järjestön roolia, kun YK:n vammaissopimusta toimeenpannaan kussakin maassa ja EU:ssa. Artikla 27 tarkoittaa yhdenvertaisia mahdollisuuksia avoimille työmarkkinoille, tarvittavaa valmennusta ja työehtosopimuksen mukaista palkkausta. Suomessa työllisyysasteen nostamisen keinoista keskusteltaessa hallituksen täytyy huomioida kolmikantaneuvotteluissa YK:n vammaissopimuksen konkretisointi.

Amsterdamissa kävivät Invalidiliiton asiantuntijat Anne Mäki ja Sinikka Winqvist.

Matkaraportti EUSE 2019

Jaa sosiaalisessa mediassa