Hero image
Nainen täyttää hyllyä kaupassa
Kirjoittanut Anne Mäki 18.01.2018
Aktiivimalli kuohuttaa ja sillä on niin puolustajia kuin vastustajiakin. Aktiivimalli on kuitenkin jo nyt voimassaolevaa lainsäädäntöä. Sen kanssa on elettävä, vaikka kansalaisaloite kerää huiman määrän allekirjoituksia ja palkansaajajärjestöt pohtivat mielenilmauksia.

Työkyvyttömyys tai vammaisuus aktiivimallissa

Vammaisten henkilöiden kannalta lakiin tehtiin lausuntokierroksen jälkeen positiivinen muutos, joka helpottaa ainakin joidenkin työttömien tilannetta. Aktiivimallia ei nimittäin sovelleta työttömyysetuuden saajaan, joka työttömyysetuutta saadessaan saa samaan aikaan etuutta työkyvyttömyyden taikka vamman vuoksi. Tällaisia etuuksia ovat esimerkiksi osatyökyvyttömyyseläke, osakuntoutustuki, tapaturma- tai työkyvyttömyyseläke, jota ei ole myönnetty täyden työkyvyttömyyden perusteella sekä vammaistuki. Aktiivimalli ei koske myöskään omais- tai perhehoitajia tai työttömyysetuuden saajaa, jolla on eläkeyhtiössä tai -laitoksessa vireillä työkyvyttömyyseläkehakemus.

Työttömyysetuuden saajalle aktiivimalli asettaa seuraavan ehdon: jos työtön ei ole noin kolmen kuukauden ajan jaksossa tehnyt töitä 18 tuntia tai ansainnut yritystoiminnassa 241 euroa taikka osallistunut viitenä päivänä työllistymistä edistävään toimintaan, saa hän sanktioksi yhden omavastuupäivän kuukaudessa. Tarkempia tietoja ehdoista löytyy sosiaali- ja terveysministeriön tiedonannosta tai Työttömyyskassojen yhteisjärjestön sivuilta.

Yritystä! –hanke tukee yritystoiminnan aloittavia

Aktiivimalli edellyttää, että työttömyysetuuden tason säilyttääkseen tulee yritystoiminnassa ansaita  65 työttömyysetuuden maksupäivän aikana vähintään 241,04 euroa.

Jos olet kiinnostunut yritystoiminnasta, niin Invalidiliiton hallinnoima Yritystä! -hanke ohjaa ja tukee yritystoiminnan aloittamiseen liittyvässä prosessissa. Lisätietoja ja yhteystiedot Yritystä! -hankkeen kotisivuilta.

Työkykyisyyden ja työkyvyttömyyden välitilassa elävät työttömät

Aktiivimallissa kärsijöitä tulevat olemaan ne henkilöt, joilla on osittaista työkyvyttömyyttä, mutta eivät kuitenkaan saa mitään etuutta työkyvyttömyyden tai vammaisuuden perusteella. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi ne, joille ei ole myönnetty työkyvyttömyyseläkettä. Toimeentulon varmistamiseksi heidän täytyy kuitenkin ilmoittautua työttömiksi työnhakijoiksi, vaikka tosiasiassa he eivät ole työmarkkinoiden käytettävissä. Raija Kerätär (2016) osoitti väitöstutkimuksessaan, että itse asiassa yllättävän iso osa työttömistä ei ole täysin työkykyisiä. Tämä näkökulma huomioiden aktiivimallia toimeenpantaessa olisikin tehostettava palveluketjuja, jotta jokainen saa tarvitsemaansa palvelua ja sitä kautta mahdollisesti saavuttaa työkykynsä takaisin tai saa tarpeelliset selvitykset työkyvystä tai työkyvyttömyydestä. Palveluketjuun tulee sisällyttää näin ollen myös eläkeselvittelyt. Aktiivimalli toivottavasti antaa lisää pontta joustavampiin sosiaaliturvan malleihin, joilla voitaisiin kompensoida sitä, ettei henkilö ole täysin työkykyinen. 

Lue myös mitä sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee kirjoittaa aiheesta >>

Jaa sosiaalisessa mediassa

Aktiivimallin vaikutus vammaisiin henkilöihin

Uutinen 15.1.2018
Aktiivimalli keskusteluttaa kovasti, ja kansalaisaloite lain kumoamisesta on saanut suuren määrän allekirjoittajia taakseen (yli 126 000 allekirjoitusta 15.1.2018).