Hero image
kuvassa joku käyttää paperileikkuria

Työkykyä ja osaamista löytyy, missä mättää?

Kirjoittanut Anne Mäki Pe, 15.06.2018
Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE teki syksyllä 2017 kyselyn vammaisille ihmisille vammaisten oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Kyselyn perusteella oikeus työhön on asia, joka toteutuu vammaisten henkilöiden oikeuksista heikoiten.

Nykytilanteen näkymä

Täsmällisiä lukuja vammaisten henkilöiden työllisyysasteesta ei ole saatavilla. Osatyökykyisille tie työelämään kärkihanke (OTE) on yhteistyössä Juho Saaren vetämän eriarvoisuustyöryhmän kanssa hankkinut tutkimusaineiston Kelan eläkkeensaajan hoitotukea ja yli 16-vuotiaiden vammaistukea saavien työelämäosallisuudesta ja yrittäjyydestä. Tällä tavalla vammaisiksi henkilöiksi määritellyistä 38,4 % on ollut kokoaikatyössä ja 31 % osa-aikatyössä viimeisen kahden vuoden aikana. Työssä olleista 53,5 % on tyytyväinen nykyiseen työaikaan tai -määrään ja vain 13,2 % haluaisi työajan lisääntyvän. Työelämään haluavien joukossa kokoaikatyöhön halukkaita oli 26,1 % ja osa-aikatyöhön 25,1 %. Vastanneista 33 % katsoi olevansa kykenemätön työhön. Loput halusivat työskennellä korkeintaan satunnaisesti. 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu teki vuonna 2016 selvityksen vammaisten henkilöiden kokemasta syrjinnästä. Selvityksen perusteella 35,4 % vastaajista oli kokenut syrjintää työhönotossa edellisen 12 kuukauden aikana. Edellisen viiden vuoden aikana työelämässä oli kokenut syrjintää 41,2 % vastaajista. Selvityksen mukaan vain 10 % työnhaussa syrjintää kohdanneista vastaajista oli tehnyt ilmoituksen kokemastaan syrjinnästä. 

Monimuotoisuus tukee liiketoimintaa

Tutkitusti on todettu, että monimuotoisuus on voimavara ja monimuotoinen työyhteisö hyödyttää liiketoimintaa. Asia on oivallettu suomalaisessa yritysmaailmassa ja siihen suuntaan yrityskenttä on kehittymässä. Miksi tämä ei vielä näy vammaisten henkilöiden työllisyysasteessa?

Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän tutkimuksen perusteella työnantajat näkevät tärkeänä saada realistista tietoa osatyökykyisten ominaisuuksista, tuottavuudesta ja rajoitteista rekrytointiprosessin tueksi. Yrityksillä ei myöskään ole sitä tietoa, mistä löytää osatyökykyisiä työnhakijoita. Tutkimus keskittyi osatyökykyisiin, mutta usein vammaiset henkilöt katsotaan kuuluvaksi samaan ryhmään, vaikka vammaisuus sinänsä ei teekään ihmisestä aina osatyökykyistä. Yleisesti työnantajilla nousi kolme rekrytointikriteeriä ylitse muiden: asenne työhön, osaaminen sekä motivaatio. Vammaisuus tai osatyökyisyys ei sinänsä vaikuta heikentävästi mihinkään näistä. Positiivisena viestinä tutkimuksessa ilmeni työnantajien itsensä nostamana osatyökykyisen henkilön tuoma lisäarvo yritykseen. 

Ruotsissa on meneillään hyvä, iso kampanja, joka näkyy niin verkkopalveluna kuin myös kadunvarsimainontana. Gör Plats! –kampanja voisi toimia hyvänä esimerkkinä myös Suomelle seuraavana askeleena työelämän monimuotoisuuden edistämisessä. Olemme myös Invalidiliitossa pohtineet työnantajille suunnattua konsultaatiota, jonka tarkoituksena on lisätä työnantajien ymmärrystä tarjoamalla heille tietoa ja kokemuksellista näkökulmaa vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisestä. 

Vauhtia työelämän muutoksista

Hallituksen OTE-kärkihanke on tehnyt monenlaista muutostyötä. Hankkeessa kehitetään malleja hyvistä kuntoutuspoluista sekä alueellisia malleja opinnoista tai työtoiminnasta työelämään. Hanke on lisäksi kouluttanut satoja työkykykoordinaattoreita eri puolille Suomea erilaisiin organisaatioihin. Koordinaattoreiden työn lähtökohtana on ratkaisukeskeinen työote, jonka toivoisi leviävän laajasti eri palveluihin.

Työelämämme on muutoksessa. Työ muuttuu yhä enemmän siihen suuntaan, että työ ei ole enää sidottu työpaikkaan eikä työnantajaan, vaan työntekijä on itse vastuussa omasta työskentelystään. Tulevaisuudessa erottelu työnantajan ja työntekijän välillä hämärtyy tai katoaa kokonaan. Näin todetaan esimerkiksi valtioneuvoston selvityksessä ”Kohti jaettua ymmärrystä työn tulevaisuudesta”. Toimeentulo voi koostua useista virroista, organisaatiot ovat väliaikaisia ja muuttuvia ja digitalisaatio mahdollistaa sekä työn tarpeen ja tarjonnan kohtaamisen alustat että olennaiseen keskittymisen.  Itseohjautuva etätyö vaikuttaisi tulevaisuudessa olevan enemmän sääntö kuin poikkeus niissä työpaikoissa, joissa se on mahdollista toteuttaa. Työnantaja ei enää vahdi työntekijän ”niskan takana” vaan vastuu tehdystä työstä on siirtynyt työntekijälle itselleen. 

Selvityksessä kuvattu työelämän muutos näyttää positiiviselta vammaisen henkilön kannalta. Tulevaisuuden työ antaa mahdollisuuden osallistua työelämään omalla panoksellaan, sillä työkyvyllä mitä on. Ja kuten TEMin selvitys osoittaa, yrityksissä on jo valmius ja halu rekrytoida vammaisia tai osatyökykyisiä henkilöitä. Samaan aikaan meillä on rakenteiden ja lainsäädännön suuret muutokset meneillään niin sosiaali- ja terveydenhuollon kuin työ- ja elinkeinoelämän palvelujen puolella. Nyt on pidettävä huoli siitä, että palvelut ja järjestelmät toimivat yhteen niin, että työnteko on mahdollista ja houkuttelevaa.

Jaa sosiaalisessa mediassa