Hero image
Uusi vammaispalvelulaki toi muutoksia – mutta mitä se tarkoittaa arjessa?
Kirjoittanut
Elina Nieminen
Vuoden 2025 alussa voimaan tullut uusi vammaispalvelulaki on ehtinyt olla voimassa vasta puoli vuotta, mutta se on jo nyt herättänyt runsaasti huolta ja kysymyksiä. Invalidiliittoon on tullut yhteydenottoja eri puolilta Suomea: mitä laki käytännössä tarkoittaa, vaikuttaako se nykyisiin palveluihin ja miten oma tilanne muuttuu?
Epävarmuus on ymmärrettävää – mutta samalla on tärkeää erottaa huoli muutoksista siitä, mitä laki todellisuudessa tarkoittaa.
Mikä todella muuttui – ja mikä ei?
Uusi vammaispalvelulaki on, kuten edeltäjänsäkin, toissijaista lainsäädäntöä. Tämä tarkoittaa sitä, että palveluita järjestetään vammaispalvelulain perusteella vain, jos muun lainsäädännön – kuten sosiaalihuoltolain – palvelut eivät ole henkilön yksilöllisen tarpeen kannalta riittäviä tai sopivia.
Itse asiassa tämä ei ole uutta. Uutta on se, että vanhaa vammaispalvelulakia on vuosien saatossa jouduttu soveltamaan huomattavasti laajemmalle joukolle asiakkaita kuin alun perin oli tarkoitettu. Tämä johtui usein siitä, ettei ensisijaisista palveluista saatu toimivaa apua – eikä monialainen yhteistyö toiminut. Nyt kun uusi laki on tiukentanut soveltamisalaa, voi syntyä vaikutelma palvelujen kaventumisesta.
Mutta laki ei sulje pois niitä, jotka aidosti tarvitsevat vammaispalveluita.
Mitä tarkoittaa kolmen vuoden siirtymäaika?
Lakiin sisältyy kolmen vuoden siirtymäaika, jonka aikana vanhat päätökset pysyvät voimassa – kuitenkin enintään kolme vuotta lain voimaantulosta. Toistaiseksi voimassa olevat päätöksetkin siis päättyvät viimeistään vuoden 2028 alussa.
Tänä aikana asiakkaalla voi olla voimassa yhtä aikaa sekä vanhan että uuden lain mukaisia päätöksiä. Kaikkia palveluita ei tarvitse tai edes voi muuttaa kerralla – muutokset tehdään joko asiakkaan aloitteesta tai palvelutarpeen perusteella. Tämä luo aikaa sopeutumiseen.
Vammaispalvelujen tehtävä: turvata oikeudet, ei rajoittaa niitä
Vaikka työmäärä hyvinvointialueilla on valtava ja ammattilaisilla satoja asiakkaita, on tärkeää muistaa vammaispalveluiden ydintehtävä: yhdenvertaisten oikeuksien turvaaminen.
Uudessa laissa korostuu asiakkaan osallisuus, yksilöllinen palvelutarpeen arviointi sekä asiakassuunnitelman merkitys. Monialainen yhteistyö on entistä tärkeämpää, erityisesti silloin, kun pohditaan, minkä lain perusteella palvelu järjestetään. Vammaisen henkilön on saatava neuvontaa, ohjausta ja mahdollisuus vaikuttaa omaan palveluprosessiinsa.
Mistä saa tietoa ja tukea?
Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut soveltamisohjeita, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vammaispalvelujen käsikirjasta löytyy ajantasainen tieto uuden lain sisällöstä. Lisäksi STM valmistelee lain seurannan toteuttamista ja hallitus valmistelee tarvittavia täsmennyksiä, jotta laki voi säilyä perustuslain mukaisena erityislakina vammaisten oikeuksien turvaajana.
Uudistukset tuovat aina kysymyksiä – mutta niiden ei tarvitse tarkoittaa huonompaa tulevaisuutta. Tärkeintä on, että jokaisen yksilöllinen tarve tunnistetaan ja siihen vastataan. Tässä meillä kaikilla, viranomaisilla ja järjestöillä, on yhteinen tehtävä.