Hero image
Selin kuvassa oleva rollaattorin kanssa kulkeva nuorimies punaisen neuvontatiskin edessä, jonka takana mies palvelee häntä.

Vammaisen ihmisen oikeus sujuvaan arkeen

Kirjoittanut Ylva Krokfors Pe, 08.03.2019
Invalidiliitto haluaa nostaa yhdeksi vaaliteemaksi kevään eduskuntavaaleissa vammaisten ihmisten oikeuden sujuvaan arkeen. Tämä itsestään selvältä tuntuva asia on nostettu vaaliteemaksi siksi että monien vammaisten henkilöiden arki ei tällä hetkellä ole sujuvaa.

Vammaiset ihmiset ovat keskimääräistä kansalaista riippuvaisempia palvelujärjestelmän toimivuudesta. Heidän arjessaan vie kohtuuttomasti aikaa erilaisten palveluntuottajien ja palvelujärjestelmien kanssa asiointi joko sähköisesti, puhelimitse tai eri toimipisteissä. Mieleeni tulee esimerkki liikuntavammaisesta ja aistivammaisesta lapsesta. Jo pelkästään hänen kuljetusasioissaan joudutaan asioimaan useiden eri tahojen kanssa: koulutaksipalvelun järjestämisestä ovat vastuussa opetusviranomaiset ja palvelun tuottaa firma x, vammaispalvelut myöntävät vapaa-ajan taksimatkoja ja palvelun tuottaa firma y, fysioterapian ja näönkuntoutuksen on myöntänyt Kela ja taksitilaukset hoitaa firma z.

Työterveyslaitoksen Kirsti Unkila, kirjoitti blogissaan helmikuussa siitä, miten työikäisille suunnatut sosiaali-, terveys-, työllisyys-, ja kuntoutuspalvelut on Suomessa järjestetty kohderyhmä- ja ongelmalähtöisesti. Harva näistä palveluista tarkastelee ihmisen kokonaiselämäntilannetta, vaan yleensä jotain sen osa-aluetta. Esimerkiksi työikäisillä vammaisilla henkilöillä palvelujärjestelmän hajanaisuus ja toimijoiden suuri määrä tuottaa ongelmia, mikäli hän tarvitsee monia eri palveluita. Eräs liikuntavammainen nuori opiskelija ja sivutoiminen yrittäjä piirsi pyynnöstäni verkostokarttansa. Pelkästään hänen vammaisuudestaan johtuvia arjen avustuksen, hoivan, apuvälineiden ja kuntoutuksen eri yhteystahoja oli 24 kappaletta!

Invalidiliitto edellyttää, että tulevalla hallituskaudella huolehditaan ehjästä palveluketjusta, joka huomioi ihmisen kokonaistilanteen. Tämä tarkoittaa mm. yhteensopivien tietojärjestelmien ja tietoturvallisen sähköisen dokumentaation kehittämistä, riittävää henkilöstöä ja asiakkaiden mahdollisuutta osallistua omien palveluidensa arviointiin ja suunnitteluun. Tässä riittää työtä vielä kymmeniksi vuosiksi! Esimerkiksi jo yhden ison kunnan sote- järjestelmässä voi olla käytössä useita eri tietojärjestelmiä, jotka eivät ole keskenään yhteensopivia.

Ehjä palveluketju tukee arjen sujuvuutta

Jotta palveluketju toimisi kunnolla, pitäisi siinä työskentelevien henkilöiden vaihtuvuuden olla mahdollisimman vähäistä. Keskustelu henkilöstömäärästä, joka tällä hetkellä koskee lähinnä lastensuojelua ja vanhusten hoivapalveluita, tulisi mielestäni ulottaa kaikkiin sosiaali-ja terveyspalveluihin.  Liian suuret asiakasmäärät ovat uhka paitsi asiakkaiden palveluiden saamiselle, työntekijöiden jaksamiselle, myös palveluketjun toimivuudelle. Esimerkiksi vammaissosiaalityössä yhdellä sosiaalityöntekijällä voi olla jopa yli sata asiakasta ja työn kuormittavuus näkyy asiakkaille päätösten pitkinä odotusaikoina ja työntekijöiden vaihtuvuutena. Vammaissosiaalityön asiakkaalle eli vammaiselle ihmiselle on todella kuormittavaa työntekijöiden vaihtuessa kertoa uudelleen elämäntarinaansa, palvelutarvettaan.

Olen mukana Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa VamO-hankkeessa, jossa kehitetään sosiaalityön käytäntöjä, jotka tukevat vammaisen asiakkaan osallisuutta. Hankkeen perustana on tutkimus ja kehittäminen yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Hankkeessa yhdessä vammaispalveluiden asiakkaiden kanssa kehitettyjä toimintamalleja löytyy esimerkiksi uuden Vammaispalveluiden käsikirjan Neuvonta- ja ohjaus- osiosta.  Esimerkiksi Eksotessa kehitetty tuettu palvelutarpeen arviointimalli ja Espoossa kehitetty lasten työkalupakki helpottavat ja nopeuttavat vammaissosiaalityön asiakkaiden asiointia. Yhä useammalle paikkakunnalle tulisi perustaa VamO-hankkeessakin kokeiltuja asiakasosallisuusryhmiä vammaispalveluita kehittämään. On tärkeää että järjestöt ja palvelujen käyttäjät otetaan entistäkin laajemmin mukaan palveluiden kehittämiseen.

Jaa sosiaalisessa mediassa