Hero image
VAMO työryhmän jäsenet pöydän ääressä
Kirjoittanut 26.01.2018
Jokin toimintakyvyn rajoite, vamma tai sairaus voi olla riski syrjäytyä, joutua kiusatuksi, jäädä ulos yhteisöistä, perheestä, koulutuksesta tai työstä, siten riittävästä toimeentulosta. Vamma voi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia, jotka aiheuttavat köyhyyttä ja osattomuutta.

Vammaispalvelujen tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä.

Vammaispalveluja käyttävät aikuiset ja lapsiperheet kertovat kuitenkin toistuvasti, että heidän osallisuutensa ei toteudu tai toteutuu huonosti vammaispalveluissa. Siinä meillä onkin työmaata ja VamO-hankkeelle sosiaalinen tilaus tarttua toimeen. Elämme monien muutosten ja murrosten aikaa. Toimimme keskellä palvelurakenteiden uudistusta, jossa eri ammattilaisten toimintatapoja kyseenalaistetaan ja muutetaan. Kyse on myös ihmiskäsityksen muutoksesta, jossa vammaiset asiakkaat tulee nähdä toimijoina, eikä vain erilaisten toimenpiteiden kohteina. Meneillään on hallintokulttuurin ja toimintatapojen muutos, jossa järjestelmälähtöisesti organisoituja palveluja pitäisi osata ajatella asiakkaiden tarpeiden mukaan rakennettavaksi palvelukokonaisuuksiksi. Muutokset vaikuttavat sekä ammattilaisten osaamisvaatimuksiin mutta, samalla muuttuu myös asiakkaan asema ja rooli.

Asiakkaiden osallistuminen vammaispalvelujen sosiaalityöhön voidaan nähdä monella tasolla. Ensiksi asiakkaan tulee osallistua omien palveluidensa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Toiseksi vammaisten ihmisten kokemusosaamista tarvitaan osana vammaispalvelujen kehittämisessä yhdessä sosiaalityön ammattilaisten kanssa. Ja kolmannella tasolla vammaispalvelut tulee nähdä keinoina, joiden avulla lisätään vammaisten ihmisten sosiaalista osallistumista yhteiskunnassa, koulutuksessa, työllistymisessä, harrastuksissa ja kaikilla elämän alueilla. VamO-hankkeen toteutus kohdistuu erityisesti asiakasosallisuuteen vammaispalvelujen kehittämisessä. Kokoamme ja yhteiskehitämme vammaissosiaalityössä tarvittavia osallistamisen keinoja ja osaamista niin, että eri tavoin vammaisten asiakkaiden osallistuminen mahdollistuu.

Vammaispalvelujen sosiaalityön ammattilaisten osaamisvaateet ovat hyvin laajat. Tietoa tarvitaan erilaisten toimintakyvyn rajoitteiden, vammojen ja sairauksien vaikutuksista asiakkaan arjessa suoriutumiseen. Lisäksi vammaispalvelujen sosiaalityön ammattilaisen pitää osata löytää erilaisia ratkaisuista erilaisiin tarpeisiin, menetelmiä, joilla löytää oikea tapa kommunikoida ja selvittää asiakkaan tahtoa. Hänen pitää myös osata ymmärtää eri ikäryhmien ja elämäntilanteiden vaikutus asiakkaan avun ja tuen tarpeisiin. Vammaispalvelujen sosiaalityössä tarvitaan valmiutta ymmärtää moniammatillista tietoa ja osaamista tehdä yhteistyötä terveydenhuollon ja kuntoutuksen ammattilaisten sekä esim. päivähoidon ja koulujen ammattilaisten kanssa. Vammaissosiaalityössä tarvittava osaaminen ja moniammatillisen tiedon tarkoituksenmukainen käyttäminen pitää mahdollistua hyvällä työn organisoinnilla ja johtamisella.

Hyvä kohtaaminen on tärkeää

Vammaispalvelujen järjestäminen ja toteutus muodostuvat monesta eri vaiheesta: palveluista tiedottaminen, asiakkuuden vireille tulo, toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi, palvelusuunnittelu, palvelujen hakeminen ja päätöksenteko, palvelujen toteutus sekä toteutumisen arviointi ja palautteen antaminen. Kaikissa vaiheissa on tärkeää mahdollistaa sosiaalityöntekijän ja vammaisen asiakkaan vuorovaikutteinen ja arvostava kohtaaminen.

Hyvän kohtaaminen edellyttää sosiaalityön tekemisen taustalle hyvin organisoidun ja johdetun työn. Vammaispalvelujen tehtävänä on tukea asiakasta yhteisössään, jolloin on tärkeää ottaa mukaan kaikkiin vaiheisiin myös vammaisen asiakkaan läheiset ja omaiset, joilla myös voi olla omia tuen tarpeitaan. Näen tärkeänä myös vammaisjärjestöjen tehtävän tukea vammaispalvelujen toimivaa asiakkuutta. Vammaisjärjestöjä tarvitaan mm. vertaistuen koordinointiin, kokemusasiantuntemuksen organisointiin mukaan palvelujen kehittämiseen ja ammattilaisten kouluttamiseen. Vammaisjärjestöillä on tärkeä tehtävä myös vaikuttaa palvelujen järjestämisvastuussa olevien virkamiesten ja päättäjien ymmärrykseen, tarvittavan osaamisen organisointiin ja rahoituspäätöksiin.

VamO-hankkeessa vammaispalvelujen sosiaalityön kehittämistä tehdään Espoon ja Rovaniemen kaupunkien sekä Eksoten ja Etevan kuntayhtymän vammaispalveluissa. Työskentelen Invalidiliiton edustajana hankkeessa yhdessä Kynnyksen edustajien kanssa varmistamassa asiakasnäkökulmaa hankkeen toteutuksessa. Lapin yliopisto hallinnoi hanketta ja tuo tärkeän yhteistutkimuksen ja sosiaalityön opetuksen osaamisen hankkeeseen. THL:n vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi huolehtii hankkeen kehittämisen koordinoinnista sekä tuotetun tiedon levittämisestä Vammaispalvelujen käsikirjan avulla nykyisin kunnissa ja jatkossa maakunnissa toteutettavaan vammaispalvelujen sosiaalityöhön.

VamO-hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta. ESR-rahoituksen piirissä on monia hankkeita, jotka edistävät heikossa asemassa olevien ihmisten osallisuutta, torjuvat syrjäytymistä ja köyhyyttä.

Tutustu VamO-hankkeeseen - Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa -hankkeen verkkosivuilla >>

VamO-hankkeen kaikille avoimeen työskentelyyn pääsee tutustumaan Innokylän sivuilla >>

Kuva
VamO-hankkeen, Vipuvoimaa EU:lta ja EU:n sosiaalirahaston logot
Jaa sosiaalisessa mediassa