ESKEH-projekti 2007-2009
Invalidiliiton ESKEH-projekti (2007–2009) kehitti rakennetun ympäristön esteettömyyden kartoitusmenetelmän, johon kuuluvat kartoituslomakkeet ja -kriteerit sekä opas kartoituksen suorittamiseen. Projektia rahoittivat RAY (Raha-automaattiyhdistys) ja Helsinki kaikille -projekti.
Tarve yhtenäiselle esteettömyyden kartoitusmenetelmälle havaittiin Invalidiliiton Esteettömyysprojektissa, joka kutsui koolle esteettömyyskartoituksia tehneitä järjestöjä ja muita tahoja keväällä 2006. Suomessa oli tuolla hetkellä käytössä noin parikymmentä erilaista esteettömyyskartoituslomaketta. Kartoituksia tehtiin eri tavoilla, erilaisin kriteerein ja vaihtelevin tuloksin. Oli tarve luoda objektiivinen ja yhteismitallinen sekä yleisesti hyväksytty menetelmä.
Projektin tulokset
Projektissa luotiin kattava, joustava ja luotettava menetelmä. Kehittämistyössä näkyy vahvasti eri järjestöjen ja asiantuntijoiden yhteistyö. Projektin aikana otettiinkin askel kohti yhteistä esteettömyyttä, joka hyödyttää kaikkia rakennetun ympäristön käyttäjiä.
Menetelmän periaatteena on, että esteettömyyttä tarkastellaan laajasti kaikkien käyttäjien näkökulmasta. Perinteisen liikkumisen esteettömyyden lisäksi selvitetään, miten hyvin erilainen aistienvarainen toiminta, kuten orientoituminen, tilojen hahmottaminen, opasteiden lukeminen ja ymmärtäminen sekä kommunikointi ja kuuleminen tiloissa sujuvat. Lisäksi otetaan huomioon tiloissa tapahtuva toiminta, ja esteettömyyttä tarkastellaan niin kohteessa asioinnin kuin siellä työskentelyn kannalta.
Esteettömyyskartoitusraportissa esitetään esteettömyyttä parantavat toimenpide-ehdotukset ja niiden toteuttamisen kiireellisyys painottaen liikkumisen ja toimimisen turvallisuutta. Kartoitusraportti antaa hyvät eväät tilaajalle kohteen saavutettavuuden parantamiseksi.
Kartoituslomakkeet
Projektissa tuotettiin lomakkeet julkisten rakennusten sekä katu- ja viheralueiden kartoittamiseen. Lomakkeita voi käyttää joustavasti erikokoisissa ja käyttötarkoitukseltaan erilaisissa rakennuksissa (esim. koulu, kirjasto, toimisto, uimahalli) tai erilaisten esteettömien reittien ja alueiden kartoittamisessa (esim. suojatiet ja jalkakäytävät, puistokäytävät, leikkialueet).
Lomakkeita voi käyttää myös yksittäin esim. kohteen visuaalisen ilmeen ja opastuksen uusimisen yhteydessä opasteiden esteettömyyden arviointiin tai märkätilaremontin yhteydessä kohteen esteettömien wc-tilojen toimivuuden tarkistamiseen ja korjaustarpeen määrittelyyn.
Opas
Projekti tuotti julkaisun ”Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus – Opas kartoituksen tilaajalle ja toteuttajalle”. Opas on tarkoitettu ohjeeksi rakennetun ympäristön esteettömyyskartoituksen suorittajalle sekä ohjeeksi ja tiedonlähteeksi kartoituksen tilaajalle. Oppaasta löytyy erillinen tilaajan ohje ja kartoituksen suoritusohje sekä esimerkkiraportti. Oppaassa määritellään tarkasti esteettömyyskartoituksen suorittaminen, niin mittaaminen kuin arviointi, ja ohjeita täydennetään runsaalla kuvituksella.
Yhteistyössä ESKEH-projektissa
- Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA)
- Esteettömyysyhdistys ry
- Helsinki kaikille -projekti
- Kulttuuria kaikille
- Kuuloliitto ry
- Kynnys ry
- Näkövammaisten Keskusliitto ry
- Raha-automaattiyhdistys (RAY)
- Rullaten ry
- Sosiaali- ja terveysministeriö
- Suomen arkkitehtiliitto (SAFA)
- Suomen Invalidien Urheiluliitto SIU ry (nyk. Suomen vammaisurheilu ja -liikunta VAU)
- Suomen Kuntaliitto
- Suomen Reumaliitto ry
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) (entinen Stakes)
- TKK / Sotera-instituutti
- Työterveyslaitos
- Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu VYP
- Vanhustyön keskusliitto ry
- Ympäristöministeriö.