Valkoisella pohjalla teksti Invalidiliiton hallitusohjelmatavoitteet Yhdenvertainen ja esteetön Suomi

Hallitusohjelmatavoitteet 2019

Invalidiliitto on 30 000 fyysisesti vammaisen ihmisen valtakunnallinen vaikuttamisen ja palvelutoiminnan monialajärjestö. Edistämme ja kehitämme fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua, liikkua ja elää täysipainoista elämää. Liitolla on tällä hetkellä 147 jäsenyhdistystä.

Suomi on hyväksynyt lain tasoisesti YK:n vammaisten henkilöiden yleissopimuksen. Sopimuksen keskeisin velvoite ja sanoma on turvata vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus, syrjimättömyys, osallisuus ja esteettömyys. Invalidiliitto toivoo, että näiden teemojen edistäminen näkyy myös tulevassa hallitusohjelmassa, koska ne vaikuttavat merkittävästi vammaisten henkilöiden mahdollisuuksiin toimia yhdenvertaisina kansalaisina yhteiskunnassa.

(asioiden järjestys ja otsikointi on VNK:n julkistaman hallitusneuvotteluryhmäjaon mukainen)

 

Suomi kokoaan suurempi maailmalla

  • Kansalaisjärjestöille kohdistuvan kehitysyhteistyön määrärahaa nostetaan 15 prosenttiin Suomen kehitysyhteistyöstä. Suomi ohjaa 0,7 % bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön.
  • Suomi kiinnittää erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden kuten vammaisten ihmisten (erityisesti vammaiset naiset, tytöt, lapset, nuoret ja pakolaiset sekä iäkkäät vammaiset) ihmisoikeuksien edistämiseen kaikessa kehitysyhteistyössään. Kehitysmaiden vammaisten ihmisten omien järjestöjen tukeminen on keskiössä.
  • YK:n kestävän kehityksen ohjelma (Agenda 2030) on perustana Suomen kansainväliselle toiminnalle ja se valjastetaan edistämään myös YK:n vammaissopimuksen toteutumista osana Suomen kansainvälistä ihmisoikeustyötä.

Turvallinen oikeusvaltio Suomi

  • Vammaispoliittinen selonteko laaditaan osallistaen vammaiset ihmiset ja vammaisjärjestöt.
  • Vammaiseen ihmiseen kohdistuvan viharikoksen määritelmä lisätään rikoslakiin.
  • Vammaiset ihmiset otetaan mukaan kaikkeen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon huolehtimalla tilojen ja asenteiden esteettömyydestä.
  • Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä vahvistetaan tukemalla niiden toimintaa esim. taloudellisesti tai tarjoamalla esteettömiä kokoontumispaikkoja sekä keventämällä hallintokuormaa ja lupakäytänteitä.

Elinvoimainen Suomi 

  • Käynnistetään ”Esteetön Suomi” -kärkihanke edistämään esteettömyyttä laaja-alaisesti kaikilla hallinnonaloilla.
  • Esteettömyysmääräysten noudattaminen nostetaan keskeisesti osaksi rakennetun ympäristön valvontaa ja laiminlyönneistä säädetään taloudellinen sanktio.

Liikenneverkon kehittäminen ja ylläpitäminen -alaryhmä

  • Liikennepalvelulaki uudelleenarvioidaan erityisryhmien liikkumisen turvaamiseksi (taksipalvelujen toimivuus ja saatavuus sekä esteettömän taksikaluston riittävyys valtakunnallisesti jokaisena vuorokauden aikana). Lisäksi tulee jatkaa julkisen liikenteen esteettömyyden kehittämistä.

Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi & 

Kestävän talouden Suomi

  • Vammaisten ihmisten yksilölliset ja sujuvat koulutuspolut sekä työelämään siirtymiset varmistetaan, jotta jokaiselle löytyy sopiva työ.
  • Jatketaan työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulon yhteensovittamista portaattomasti siten, että ansiotulon lisäys kasvattaa aina kokonaistulon määrää eikä aiheuta kannustinloukkuja.
  • Etsitään aktiivisesti uusia keinoja vammaisten ihmisten työllisyysasteen nostamiseksi sen lisäksi että jatketaan palkkatuen, työolosuhteiden järjestelytuen ja elinkeinotuen kehittämistä.
  • Selvitetään työnantajien työkyvyttömyyseläkeriskin vaikutukset työllistämisessä ja mahdollisuudet kustannusten jakamiseen.
  • Työvoimahallintoa tulee kehittää yksilöllisten tarpeiden tunnistamisessa (te-hallinnon resurssien lisääminen ja koulutus).
  • Esteettömyys lisätään julkisten hankintojen kriteeriksi.  

Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi

  • Säädetään vammaispalvelulaki hyödyntäen edellisellä vaalikaudella tehtyä valmistelutyötä.
  • Varmistetaan eri tavoin vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden ja itsemääräämisoikeuden turvaamiseksi vammaispalvelulain uudistuksen yhteydessä, että henkilökohtaisen avun saamisen edellytyksenä ja tunnusmerkkinä säilyy vammaisen henkilön kyky ja voimavara määritellä avustamistoimintaa. Lisäksi uuteen vammaispalvelulakiin vahvistetaan valmennuksen ja tuen palvelu, jolla voidaan vastata sellaisiin yksilöllisiin avun tarpeisiin, joissa tarvitaan [ulkopuolisen henkilön antamaa] henkilökohtaista tukea ja ohjausta päivittäistoiminnoissa suoriutumisessa.  
  • Perustetaan asiantuntijaryhmä selvittämään, miten vammaispalveluiden kilpailutusten ongelmakohdat voidaan poistaa. 
  • Turvataan vammaisten henkilöiden liikkumista tukevat palvelut tarvittaessa yksilöllisin kuljetuspalveluin, joissa on huomioitu turvallisuus ja riittävä määrä esteetöntä erityiskalustoa.
  • Perustetaan STM:n johtama riippumaton apuvälinetyöryhmä koordinoimaan valtakunnallista lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteohjeistusta.
  • Luokitellaan avustajakoirat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi sairaanhoitopiirien luovutuskäytännöissä.
  • Rakennetaan kuntoutuskomitean suositusten perusteella toimintamalli, joka varmistaa jokaiselle tarpeenmukaiset kuntoutuspalvelut. Vahvistetaan yhteistyötä eri hallinnonalojen kesken palveluprosessien saumattomuuden takaamiseksi.
  • Edistetään vammaisten ihmisten toimintakykyä takaamalla jokaiselle yksilöllisen tarpeen mukainen oikea-aikainen kuntoutus sekä asianmukaiset apuvälineet ilman, että vammaisen ihmisen ikä rajoittaa palveluiden saatavuutta.
  • Harvinaissairauksia ja niiden monimuotoisuutta koskevan ymmärryksen lisääntymistä edistetään niin perusterveydenhuollossa kuin sosiaali- ja terveyspalveluissa. 
  • Vammaiset ihmiset otetaan mukaan kaikkeen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon huolehtimalla tilojen ja asenteiden esteettömyydestä.
  • Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä vahvistetaan tukemalla niiden toimintaa esim. taloudellisesti tai tarjoamalla esteettömiä kokoontumispaikkoja sekä keventämällä hallintokuormaa ja lupakäytänteitä.

Sosiaaliturvan uudistaminen -alaryhmä

  • Sosiaaliturvaa uudistetaan yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa ja vammaisjärjestöt otetaan laajasti mukaan työhön. Perusturva muokataan elämäntilanteiden mukaan joustavaksi sekä selkeäksi, ymmärrettäväksi ja kannustavaksi järjestelmäksi. Vammaisuudesta aiheutuvia kustannuksia tulee kompensoida erikseen.
  • Perusturvan tason parantaminen aloitetaan kompensoimalla etuuksiin viime hallituskaudella tehdyt indeksijäädytykset täysimääräisesti.
  • Jatketaan työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulon yhteensovittamista portaattomasti siten, että ansiotulon lisäys kasvattaa aina kokonaistulon määrää eikä aiheuta kannustinloukkuja.
  • Uudistetaan asiakasmaksulaki. Selvitetään asiakasmaksujen, omavastuuosuuksien sekä maksukattojen kasaantuvat vaikutukset vammaisten henkilöiden sosioekonomiseen asemaan ja poistetaan niiden haitalliset seuraukset. Varmistetaan, etteivät asiakasmaksut ole esteenä hoitoon hakeutumiseen riittävän ajoissa.

Sote-alaryhmä

  • Taataan sote-palveluiden esteettömyys sekä hoito- ja tutkimusvälineiden saavutettavuus, jotta liikuntavammaisillakin ihmisillä on yhdenvertainen mahdollisuus palveluiden käyttämiseen.
  • Oikeus laadukkaaseen hoitoon ja saumattomiin palveluketjuihin turvataan vahvistamalla perusterveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa sekä vahvistamalla näiden keskinäistä kytköstä.
  • Asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta vahvistava henkilökohtainen budjetti otetaan käyttöön sosiaali- ja vammaispalveluissa huomioiden korvaussumman riittävyys laadukkaan palvelun varmistamiseksi.
  • Kansalaisjärjestöt integroidaan mukaan sote-uudistuksen valmisteluun. 

Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi

  • Vammaisten ihmisten yksilölliset ja sujuvat koulutuspolut sekä työelämään siirtymiset varmistetaan, jotta jokaiselle löytyy sopiva työ.
  • Julkisen hallinnon palveluja digitalisoitaessa huomioidaan yhdenvertainen saavutettavuus ja esteettömyys sekä varmistetaan tarvittaessa henkilökohtaisia palvelutapoja.
  • Vammaistutkimukselle varataan resursseja, jotta voidaan osoittaa kehittämiskohteita vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisessa ja yhteiskunnallisessa asemassa.

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoasiat -alaryhmä

  • Käynnistetään ”Esteetön Suomi” -kärkihanke, joka mahdollistaa myös vammaisten henkilöiden liikunnallisen elämäntavan. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista sisältää kirjauksen liikunnan, urheilun ja harrastamisen mahdollisuuksista, mutta liikkumisympäristöissä olevat esteet ja monien rakennettujen liikuntatilojen esteellisyys tekevät aktiivisesta elämäntavasta vain haaveen monelle vammaiselle henkilölle.
  • Huolehditaan vammaispalvelulain soveltamisesta siten, että liikunnallinen elämäntapa on kaikille yhdenvertaisesti mahdollinen (ongelmiksi tunnistettu kuljetuspalveluiden puute/toimimattomuus sekä avustajan ja liikuntaan soveltuvien apuvälineiden puuttuminen).
Jaa sosiaalisessa mediassa