Ihan sama? -podcast jakso 1: Ennakkoluulot

"Vamma ei määritä koko ihmistä."

Milla Ilonen ja Osku Timonen juttelevat ennakkoluuloista ja asenteista ihmisten välisissä kohtaamisissa. Kolmekymppiset Milla ja Osku ovat yhdenvertaisuusvaikuttajia ja he ovat muun muassa olleet mukana Invalidiliiton nuorisotoiminnassa. 

Mitä ajatuksia sanat invalidi tai vammainen herättävät? Vamma ei määritä koko ihmistä, se on vain yksi ominaisuus. Vammaisuus on ilmiö, jossa ihminen ja ympäristö ovat vuorovaikutuksessa keskenään.

Millaisia asenteita vammainen ihminen kohtaa esimerkiksi kaupassa tai lääkärissä, entä työhaastattelussa? Esimerkiksi puhutaan henkilökohtaiselle avustajalle, eikä vammaiselle ihmiselle itselleen. Myös vammaisia ihmisiä tullaan helposti auttamaan. Avuntarjoaminen on hienoa, mutta väkisin auttaminen ei. Vammaiset ihmiset voivat kokea ennakkoluuloja myös työnhaussa. Pitääkö vammasta kertoa jo työhakemuksessa?

Entäs vammaiset ulkomailla? Milla kävi työmatkalla Lontoossa ja Osku aikoinaan oli työharjoittelussa Saksassa. Vamma ei rajoita tekemästä asioita. Fyysiset ja psyykkiset rajoitteet eivät ole kiinni toki aina vain vammaisesta ihmisestä itsestään, vaan myös yhteiskunnasta. Rakenteelliset esteet voivat estää vammaisia ihmisiä osallistumasta vaikka myöhään ravintolailtaan.

Vammaispalvelut ovat väline ihmisoikeuksien toteutumiseen. Ne eivät ole ylimääräistä luksusta. 

Onko vammaisen ihmisen elämä pelkkää kärsimystä? Vamma ei ole aina ongelma tai haaste. Jos ympäristö määrittää vammaisen ihmisen kimpuksi ongelmia, alkaako hän itsekin ajatella näin?

Vammaiset ja seksi. Vammaisten ajatellaan olevan neutrejä tai puutarhatonttuja. Seksuaalisuudesta ei puhuta vammaisille. Jos vammaton rakastuu vammaiseen, voidaan ajatella, että kyse on hyväksikäytöstä. Ensijaisestihan rakastutaan ihmiseen.

Miten vammaisia katsotaan? Vammainen ihminen herättää huomiota enemmän kuin muut ihmiset. Huomio kiinnittyy usein apuvälineeseen, ei vammaiseen ihmiseen. Apuvälineen nähdään kumoavan vaikka kauneuden. Myös vammaiset ihmiset voivat tulkita esimerkiksi tuijottamisen helposti negatiiviseksi, eikä positiiviseksi. Toisaalta tuntemattomat ihmiset voivat kysyä vammaisilta hyvin henkilökohtaisiakin kysymyksiä. 

Vammaisetkin voivat olla ennakkoluuloisia muita vammaisia kohtaan.