kuva lakikirjoista ja leikki pyörätuolista

Sote-uudistuksen heikkoutena vammaisiin liittyvän tiedon puute

24.09.2020
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan liittyy monia vammaisten ihmisten palveluihin vaikuttavia uudistuksia. Yksi tällainen suuri kokonaisuus on sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteellinen uudistus, jota koskeva hallituksen esitysluonnos on ollut lausuntokierroksella. Myös Invalidiliitto on antanut asiasta lausuntonsa.

Suuremmat järjestäjätahot parantavat tilannetta  

Uudistuksella tavoitellaan nykyisten monilukuisten toimijoiden sijaan keskitetympää järjestämisvastuuta muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Invalidiliitto katsoo, että esitys parantaisi erityisesti paljon monialaisia palveluja tarvitsevien, kuten vammaisten ihmisten, mahdollisuutta saada yksilöllisiä sote-palveluita yhdenvertaisesti. Keskitetympi rakenne loisi nykyistä paremmat mahdollisuudet niin resurssoinnin, erityisosaamisen kuin palveluintegraation toteuttamiseen. 

Tämä olisi mahdollista, jos toimijamäärä palveluiden toimeenpanossa vähenisi. Entistä suuremmat järjestäjätahot tukisivat yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Jotta uudistus saavuttaisi sille asetetut tavoitteet, tarvitaan myös aidosti asiakasta kuulevaa sekä yli sektorirajojen tapahtuvaa toimintakulttuurin muutosta.  

Nykytilassa vammaispalvelujen saatavuus ja laatu vaihtelevat suurestikin eri kunnissa, eivätkä ihmiset siten ole yhdenvertaisessa asemassa. Isommilla järjestäjätahoilla on kuntia paremmat mahdollisuudet vahvistaa palvelujen järjestäjien ja ammattihenkilöiden osaamista. Ehdotus voisi siten edistää palvelujen laatua ja käyttäjien yhdenvertaisuutta. Tämä edellyttää kuitenkin myös riittävää resursointia sekä taloudellista panostusta. 

Erityisosaamisen keskittäminen tukee palveluintegraatiota 

Invalidiliitto kannattaa erityisosaamista vaativien palveluiden keskittämistä. Tällöin vammaisen ihmisen toimintakyky ja elämäntilanne kyetään näkemään kokonaisuutena, jolloin palvelujen arviointi ja suunnittelu voidaan toteuttaa asiakkaan kanssa moniammatillisesti. Tämä tukee sosiaali-  ja terveydenhuollon palveluintegraatiota, asiakassuunnitelmien toimeenpanoa sekä yksilöllisten palvelujen järjestämistä.  

– Haasteena tulee edelleen olemaan, miten riittävä osaaminen turvataan erityisasiantuntemusta edellyttävissä vammaispalveluissa, toteaa Invalidiliiton lakimies Elina Nieminen.

Tarvitaan vammaisspesifejä rahoitus- ja arviointimittareita 

Invalidiliitto vaatii niin rahoitukseen kuin hyvinvointi- ja palvelutarpeiden arviointiin mittareita, jotka kuvaavat vammaisten ihmisten hyvinvoinnin tilaa, sote-palvelujen tarvetta ja näistä syntyviä kuluja. Tällaisia ovat esimerkiksi sote-tehtävien rahoituksen määräytymistekijät, palvelukertoimet ja vammaislisä sekä hyvinvointikertomuksiin ja arviointiin liitettävät vammaisspesifit tiedot, kuten kustannusvaikuttavuus mittaristoon.  

– Näin voidaan saavuttaa uudistukselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti yhdenvertaisuus myös vammaisten ihmisten sote-palveluissa, Nieminen summaa.  

Tällä hetkellä tieto vammaisten ihmisten erityistarpeista jää yleisten sosioekonomisten ja muiden väestötietojen jalkoihin. Tarvitaan nykyistä enemmän vammaisten ihmisten hyvinvointitietojen ja tarpeiden tilastointia.

Esteettömyys tulee säätää velvoittavaksi vaatimukseksi 

Esteettömyys ei näy nyt sote-lainsäädäntöesityksessä siten kuin YK:n vammaissopimuksen 9 artikla edellyttää. Invalidiliitto vaatii, että muun muassa maakunta- ja palvelustrategiassa asetetaan tavoitteet myös palvelujen ja hoitovälineiden esteettömyydelle. Esteettömyys on asetettava sopimusehdoksi myös hallintosääntöön sekä kaikkiin sote-maakunnan tekemiin yhteistyövelvoitteisiin ja sopimuksiin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutuksen on oltava esteetöntä. Nyt esitetty muoto jättää esteettömyyden toteuttamisen hyvän tahdon varaan. Esteettömyyden huomioiminen on erityisen tärkeää terveydenhuollon palvelujen hoito-, tutkimus- ja kuvantamisvälineissä.

Maakunnallisille vammaisneuvostoille aito toimivalta 

Lakiesityksessä on ehdotettu säädettäväksi maakunnalliset vammaisneuvostot. Invalidiliitto vaatii, että maakunnallisten vammaisneuvostojen toimivaltaa tulee täsmentää ja vahventaa. Invalidiliitto pitää perusteltuna, että maakunnallisen vammaisneuvoston tulisi aina osallistua alueellisen hyvinvointikertomuksen laadintaan sekä sote-maakunnan maakunta- ja palvelustrategian laadintaan ja seurantaan. Näiden lisäksi sote-maakuntavaltuuston tulisi hallintosääntöön kirjattavalla määräyksellä antaa maakunnallisen vammaisneuvoston edustajille läsnäolo- ja puheoikeus sote-maakuntavaltuuston ja muihin vammaisten ihmisten palveluista päättäviin toimielimiin. Näin on esitetty myös nuorisovaltuustojen kohdalla. Tämän lisäksi Invalidiliitto esittää, että säädettäisiin maakunnallinen vammaisasiamiehen toimi.

Myös järjestöt tukevat hyvinvointia 

Hyvinvoinnin tukemisessa on syytä hyödyntää myös kolmannen sektorin ja järjestöjen osaamista.  Järjestöjen rooli on merkittävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Järjestöt tarjoavat vahvaa ammattiosaamista, neuvontaa, ohjausta sekä osallistumisen mahdollisuuksia (vertaistukea, liikuntaa, mielekästä tekemistä, mielen hyvinvointia, merkityksellisyyttä jne.). Nämä osaltaan edistävät fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä hyvinvointia. Myös kokemusasiantuntijoiden roolia tulee vahvistaa. 

Esitykseen liittyvät lait on tarkoitettu tulemaan pääosin voimaan vuodesta 2023 lähtien. Uudistuksen voimaanpanolain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2021. Lisäksi sote-maakuntalakia sovellettaisiin osittain jo heti sote-maakuntien toiminnassa. Invalidiliiton lausunto on laadittu yhdessä jäsenistön ja Invalidiliiton asiantuntijoiden kanssa.

Lausunto (pdf) on luettavissa kokonaisuudessaan tästä. 

Jaa sosiaalisessa mediassa