puheterapeutti ja kuntoutuja

Vammautumisen jälkeen

Vammautuminen tuo muutoksia toimintakykyyn ja muuttaa elämäntilannetta joko väliaikaisesti tai pitkäaikaisesti. Muutosten vaikutukset ovat yksilöllisiä johtuen elämäntilanteesta, iästä, toimintaympäristöistä, perhetilanteista ja taloudellisista tilanteista.

Alkuvaiheessa vammautunut ihminen ja hänen läheisensä saavat tukea ja ohjausta terveydenhuollosta muun muassa alkuvaiheen sosiaaliturvan osalta. Palveluita järjestää kunnan sosiaalitoimi, kuten vammaispalvelun sosiaalityö.

Alkuvaiheessa esiin tulevia keskeisiä asioita voivat olla

  • taloudellinen toimeentulo
  • kuntoutus
  • asumisen järjestelyt
  • avustamiseen liittyvät tarpeet
  • liikkuminen kodissa ja kodin ulkopuolella.

Vammaispalvelulain mukaisesti palvelut kohdentuvat vaikeavammaiselle ihmiselle. Ne ovat käyttäjälle maksuttomia, kuljetuspalvelun omavastuuta lukuun ottamatta. Kuljetuspalvelulla tuetaan kodin ulkopuolella liikkumista taksia tai invataksia käyttäen. Palvelusta peritään asiakkaalta julkisen liikenteen mukainen maksu (Vpl 4 §).

Invalidiliitossa ohjataan ja neuvotaan tarvittaessa vammautuneita ihmisiä elämän uusissa tilanteissa, kuten sosiaaliturvan hakemisessa ja apuvälineasioissa sekä palveluiden hakemisessa. Lisäksi annamme neuvontaa vertaistukeen liittyen.

Uusi tilanne on usein hämmentävä ja täynnä kysymyksiä. Kysymyksiin saa vastauksia ja konkreettisia ratkaisuja.

Sosiaaliturvan hakeminen

  • Sairauspäivärahaa haetaan Kelasta erillisellä hakemuksella. Osa työnantajista maksaa sairausajan palkkaa TES:n määrittelemän ajan. Työnantajalle tarvitaan A-todistus sairauslomasta ja pidempiaikaista sairauspäivärahaa varten tarvitaan B-lausunto Kelaan. Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 päivää. Omavastuuaika on yhdeksän päivää. Lisätietoa Kelan sivuilta >> 
  • Vammaisetuuksiin eli vammaistukeen ja eläkkeen saajan hoitotukeen tarvitaan erillinen hakemus ja C-lausunto. Lisätietoa Kelan sivuilta >> 
  • Liikenne- tai tapaturmavakuutuslakiin perustuvaa ansiomenetyskorvausta tai päivärahaa haettaessa pitää tehdä vahinkoilmoitus vakuutusyhtiöön. Jos vammautuminen on tapahtunut liikenteessä, vamman aiheuttamaa taloudellista menetystä korvataan vakuutusyhtiön maksamalla ansiomenetyskorvauksella.
  • Jos vammautuminen on tapahtunut työssä tai työmatkalla liikenteessä, vamman aiheuttamaa taloudellista menetystä korvataan vakuutusyhtiön maksamalla päivärahalla. Vakuutusyhtiö tarvitsee lääketieteellisen selvityksen tilanteesta E-lausunnolla. Lue lisää Liikennevahinkolautakunnan kotisivuilta tai Tapaturmavakuutuskeskuksen kotisivuilta

Lääketieteellinen seuranta ja kuntoutus

Terveydenhuollossa määritellään sairausloman ohella myös jatkokuntoutuksen tarve ja lääketieteellinen seuranta huomioiden psyykkinen tuki muutostilanteessa. On hyvä varmistaa, kun sairaalajakson on päättymässä, missä seuranta toteutetaan ja miten usein.

Sairaalajakson aikana alkanut kuntoutus jatkuu usein hoitojakson jälkeen. Se voidaan toteuttaa laitoskuntoutuksena ja/tai avokuntoutuksena. Myöhemmin kuntoutusta voi hakea korvattavaksi Kelasta. Tällöin oman hakemuksen lisäksi tarvitaan julkisessa terveydenhuollossa laadittu kuntoutussuunnitelma.

Alkuvaiheessa kuntoutus tulee terveydenhuollon maksusitoumuksella tai terveydenhuollon omana toimintana. Tällöin asiakkaalta peritään asiakasmaksulain mukainen maksu, joka kartuttaa kalenterivuoteen sidottua terveydenhuollon maksukattoa, vuonna 2018–2019 683 €.  Terveydenhuollon maksukatosta voit lukea lisää sosiaali- ja terveysministeriön kotisivuilta

Liikenne- ja tapaturmavakuutus sekä sotilastapaturmavakuutus korvaavat kuntoutusta. Maksusitoumusta kuntoutuksiin haetaan E-lausunnolla tai muulla lääketieteellisellä arviolla kuntoutuksen tarpeesta ja tavoitteista. Lisätietoja voi kysyä kuntoutuksen liittyviin kysymyksiin omasta vakuutusyhtiöstä tai Verven kotisivuilta

Apuvälineet ovat osa lääkinnällistä kuntoutusta ja tukevat itsenäistä toimintakykyä. Ensimmäiset apuvälineet arvioidaan jo alkuhoidon vaiheessa ennen siirtymistä kotiin tai jatkokuntoutukseen. Apuvälinepalvelut ovat asiakkaalle maksuttomia.

Terveydenhuollossa toimii kuntoutusohjaajia, jotka auttavat kuntoutusprosesseissa esimerkiksi kuntoutussuunnitelman osalta.

Palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnitelma

Palveluiden järjestymistä tukee palvelutarpeen arviointi ja siihen perustuva palvelusuunnitelma, joka laaditaan yhdessä kunnan vammaispalvelun sosiaalityöntekijän kanssa. Siihen kirjataan vammaisen ihmisen yksilöllinen palvelujen tarve ja hänelle riittävät ja sopivat tavat järjestää tarvittava apu kotiin ja kodin ulkopuolelle. Palveluntarpeen arvioinnissa voi olla mukana myös muita tilanteen ja vammautuneen henkilön toimintakyvyn tuntevia asiantuntijoita.

Palvelusuunnitelma ei ole päätös, vaan sen lisäksi aina edellytetään, että asiakas hakee palvelut erikseen. Hakemukseen viranomainen antaa kirjallisen hallintopäätöksen.

Vammaispalvelulakiin perustuvia itsenäisen asumisen tukimuotoja

Vammautumisen jälkeen tulee muuttuneesta toimintakyvystä johtuen arvioitavaksi, voiko henkilö palata takaisin omaan kotiinsa. Usein kotiin palaaminen edellyttää vammaispalvelulain mukaisten asunnon muutostöiden tekemistä. Toisaalta asumisen osalta epävarmoissa tilanteissa voi hakea vammaispalvelun kautta päätöstä arvioivan ja valmentavan asumisen jaksoon. Validia Asuminen järjestää lyhyt- sekä pitkäaikaista asumista esteettömissä asunnoissa.

Eri palveluvaihtoehdoista voi tarvittaessa yhdistellä yksilölliseen avun tarpeeseen vastaavan kokonaisuuden. On tärkeää tuoda esiin nämä asiat ja omat näkemykset muun muassa asumisen järjestelyistä palvelutarpeen arvioinnin ja palvelusuunnitelman laatimisen yhteydessä. 

Vertaistuki

Joku on kokenut aiemmin samaa ja voisi halutessasi jakaa kokemaasi kanssasi. Vertaistuki on henkilön tai perheen saamaa vapaaehtoisuuteen perustuvaa tukea ja ohjausta henkilöltä, perheeltä tai ryhmältä, jolla on omakohtainen kokemus vastaavanlaisesta vammasta tai sairaudesta.

Vertaiselle voi ilmaista kaikenlaisia ajatuksia ja tunteita, sillä ne ovat tuttuja samoja asioita kokeneelle. Vertaiselta löytyy kokemuksen myötä syntynyttä asiantuntemusta, jota ei ole kellään muulla. Häneltä voi saada tärkeitä käytännön tietoja ja neuvoja, joiden avulla on helpompaa selviytyä käytännön asioiden hoitamisessa.

Vertaistukea voi saada vertaistukihenkilöltä tai vertaisperheeltä, joilla on kokemusta vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen arjesta pitkältä ajalta. Lisätietoa vertaistuesta Invalidiliiton kotisivuiltaAmputoidut.fi-sivustolta ja Selkäydinvammaiset Akson ry:n kotisivuilta.

Hyödyllisiä linkkejä

Validia Kuntoutus

Validia Asuminen

Selkäydinvammaiset Akson ry:n aakkosellinen hakemisto selkäydinvammasta

THL:n vammaispalvelujen käsikirja