Kuva lääkäristä, jolla kädessä säästöpossu

Eriarvoisuuden vähentäminen hallitusohjelman painopisteeksi

15.4.2019
Sosiaaliturvan uudistus on noussut keskusteluihin sote-uudistuksen rinnalle. Sosiaaliturvan uudistukselle luo paineita jo tutuksi käynyt retoriikka työn murroksesta, huoltosuhteen heikkenemisestä, julkisen talouden kestävyydestä, kannustinongelmista sekä sosiaaliturvan ja palvelujärjestelmän erillisyydestä ja monimutkaisuudesta.

Se miten sosiaaliturvauudistus lähtee liikkeelle ja mistä kohtaa lähdetään etuuksia uudistamaan, riippuu tulevasta hallituksesta. Nyt keskusteluissa vellovat ja vuorottelevat ehdotukset siirtymisestä perustuloon ja maltillisemmat uudistusaskeleet joidenkin etuuksien yhtenäistämisestä.

Vammaisuus on työkyvyttömyysriski edelleen

Työelämän muutos on ollut suurta ja nopeaa. Edelleen kuitenkin vammainen henkilö saattaa elää koko elämänsä ilman työtuloja tai työura voi jäädä vamman takia lyhyeksi. Kansaneläke ja sitä täydentävä takuueläke muodostavat eläkkeiden minimitason. Takuueläke on vain reilut 30 % keskipalkkaisen henkilön tuloista. 

– Pienituloiset kotitaloudet käyttävät tuloistaan suhteessa enemmän sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä lääkkeisiin kuin suurituloiset. Viime vuosina lääkekorvauksiin tehdyt leikkaukset ja asiakasmaksuihin tehdyt korotukset ovat entisestään lisänneet riskiä, että ihmiset jättävät palvelut ja lääkkeet hankkimatta tai säästävät muista välttämättömistä menoista kuten ruuasta. Näiden jo mainittujen lisäksi toteutetut eläkkeiden ja perusturvan indeksijäädytykset ovat heikentäneet pienituloisten ostovoimaa. Nämä asiat tulee korjata seuraavassa hallitusohjelmassa, painottaa Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson.

… ja altistaa elinikäiselle köyhyydelle

Invalidiliiton jäsenkyselyssä (2017) ilmeni, että puolella kyselyyn vastanneista oli vaikeuksia suoriutua sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Lisäksi yllättävän moni maksoi myös itse sellaisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, jotka itseasiassa kuuluvat maksuttomiin palveluihin. Vammaisuudesta ja sairaudesta aiheutuu ylimääräisiä kuluja, joita ei laskennalliset kohtuulliset elinkustannukset eli viitebudjetointi huomioi. Kansaneläkelaitoksen tutkimuksessa on käynyt ilmi, että niillä täyden kansaneläkkeen saajilla, joille myönnettiin perustoimeentulotukea, merkittävä osa tuesta meni terveydenhoitomenojen kustannusten kattamiseen.

Asiakasmaksut pois pienituloisilta eläkeläisiltä

– Invalidiliiton lähtökohta on se, että vammaisuudesta johtuvat kustannukset on yhteiskunnan kompensoitavia kustannuksia. Maksuttomiksi määriteltyjen subjektiivisten oikeuksien tulee edelleen tulevaisuudessa säilyä maksuttomina, samoin kuin vammaisuudesta johtuvien terveydenhuollon apuvälineiden ja hoitotarvikkeiden, toteaa Andersson.

Invalidiliitto kantaa huolta minimieläkkeellä elävistä vammaisista henkilöistä ja katsoo, että eläkkeiden ja perusturvan indeksijäädytykset tulee purkaa ja nostaa etuuksien tasoa. Lisäksi terveyskeskusten käyntimaksuista on luovuttava sekä muita sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja on alennettava, jos ne vaarantavat kotitalouden toimeentulon ja aiheuttavat toimeentulotuen tarvetta. Unohtamatta vammaisten oikeutta liikkumiseen, mikä terveydenhuollossa tarkoittaa sitä, että matkakorvausten omavastuuosuuksia tulee pienentää.
 

Jaa sosiaalisessa mediassa