Kuva Kuopion juhlakiertueen panelisteista

”Valitkaa vammaisia päättämään”

16.10.2018
Kuopiossa Invalidiliiton juhlakiertueen paneelissa 12. lokakuuta olivat mukana kaupunginvaltuutetut emeritus professori Olli-Pekka Ryynänen (Kok.), Kuopion Invalidit ry:n puheenjohtaja ja Kuopion kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Tuula Väätäinen (SDP), sosiaalityöntekijä Iiro Väisälä (Vihr.), veteraanikansanedustaja Erkki Virtanen (Vas.) sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja, apulaisylilääkäri Antti Kivelä (Kesk.). Juontajana toimi toimittaja Kirsi Heikel.

Panelistien mielestä palvelut toimivat Kuopiossa melko hyvin.

– Palveluiden osalta tulee vähän palautetta, joten ilmeisesti ne toimivat hyvin, uskoi Antti Kivelä. 

Tuula Väätäinen oli samaa mieltä: 
– Suhteellisen hyvin palvelut toimivat, mutta alueellisia eroja on. Reuna-alueilla palvelut ovat puutteelliset. Lisäksi pitäisi huomioida, että vammaiset ihmiset tarvitsevat enemmän aikaa esim. vastaanotoilla. Kuljetuspalveluissa on suuria ongelmia ja henkilökohtaisia avustajia on vaikea löytää. 

Olli-Pekka Ryynänen oli Kivelän kanssa samalla linjalla:
– Joitakin isoja asioita toki on, mm. kehitysvammaisten asumispalvelut, mutta muutoin on tullut vähän palautetta. 

Myös Erkki Virtasen mielestä palvelut ovat Kuopiossa kohtuullisen hyvällä tasolla, jos puhutaan terveys- ja sosiaalipalveluista erikseen:
– Mutta kun katsotaan kokonaisuutta, niin siinä on parannettavaa. Meillä on olemassa lainsäädäntöä, mutta se ei auta mitään, jos lakeja ei viedä käytäntöön. Valvonta tuppaa jäämään erityisesti järjestöjen tehtäväksi. 

Iiro Väisälän mukaan valituksia tulee jonkin verran, mutta ei poikkeuksellisen paljon:
– Vammaispalveluohjelma on vuodelta 2006, se olisi kyllä syytä päivittää.

Kuva Kuopion juhlakiertueen yleisöstä

Lisää osaamista kilpailutuksiin

Kuopion tilaisuudessa syntyi keskustelua epäonnistuneista kilpailutuksista. Esimerkiksi esteettömyyttä tai muita vammaisille ihmisille keskeisiä asioita ei ole niissä osattu huomioida. Myös vammaisten ihmisten asumispalveluiden kilpailutuksia kritisoitiin.
 
Kivelän mukaan kilpailutuksissa yleensä pyritään saamaan aikaan verorahoja parhaiten säästävä ratkaisu: 
– Mutta on osattava kilpailuttaa. Meidän on kiinnitettävä kriteereihin jatkossa enemmän huomiota.
 
Virtasen mielestä kaikkia on kohdeltava yhdenvertaisesti: 
– Eihän se voi olla oikein, että Invalidiliiton on täytettävä 80 vuotta ja pidettävä paneeli, jonka jälkeen vasta saadaan asioita eteenpäin.

Väätäinen puolestaan totesi, että asenteissa on ongelmia: 
– Ei voi olla niin, että vammaiset ihmiset voivat liikkua vain silloin tällöin. Kun ei ole sanktioita, silloin mennään siitä, mistä aita on matalin.

Kun juontaja Kirsi Heikel kysyi panelistien suhtautumista esteettömyysrikkomusten sanktioimiseen, kaikki panelistit kannattivat sitä.

Kela-kyydit suurena ongelmana

Kivelän mukaan Kela-kuljetusten kanssa on ollut Kuopion alueella huimia ongelmia. Taksi ei esimerkiksi tule lainkaan paikalle:
– Kilpailutuksen voitti PRO-Keskus Oy, ja siellä ei näytä olevan tarpeeksi osaamista. Taksit ohjautuvat väärin, eikä taksi saa jäädä odottamaan asiakasta, vaan uusi on tilattava. Tämähän maksaa yhteiskunnalle enemmän. Tässä on jotain todella outoa. Tuula Väätäisen mukaan Kela-kyydit ovat taksinkuljettajille niin kalliita, etteivät ne yksinkertaisesti kannata.

Juontaja Heikel peräsi, mikä on kuntapäättäjien vastuu: – Kuinka olette valvoneet asiaa?

– Ilmeisesti kilpailutusasiakirjat eivät olleet sellaisia kuin olisi pitänyt, tai asiaa ei ole tarpeeksi valvottu. Jos sopimusta ei noudateta, pitää olla sanktiot. Kela on eduskunnan alainen laitos. Ihmettelen ettei tätä ole saatu kuriin, varsinkin kun vallitsee suuri yksimielisyys siitä, että tämä on suoraan sanoen - anteeksi vain – p:stä, totesi Virtanen. 

Väätäinen totesi, että kun kyse on Kela-kyydeistä, kunnilla ei ole mahdollisuus sanoa miten pitää toimia, voi vain reklamoida.  

– Kaupungilla ei ole minkäännäköistä valtuutta toimia tässä. Olemme asian ulkopuolella, vetoomukset eivät auta. Ongelma on taksikeskusten ja yrittäjien välillä, tästä ei voi Kelaa moittia, sanoi Ryynänen.

Mistä lisää henkilökohtaisia avustajia?

Väisälä kysyi, voisiko oppilaitoksissa lobata asiaa, jotta saataisiin lisää henkilökohtaisia avustajia. Väätäisen mukaan opiskelijoiden ei kannata ryhtyä avustajiksi, koska tulot vaikuttavat opintotukiin. 

Virtanen nosti esiin myös kysymyksen työnantajuudesta: 
– Kun vammainen joutuu toimimaan työnantajana, sitä aletaan suorastaan pelätä. 

Ryynänen puolestaan muistutti, että avustajan ja avustettavan suhde on todella henkilökohtainen. Suhteen pitää toimia.  

– Erityisesti autismin osalta on tärkeää avustajan pysyvyys. Rahoituksen suhteen sekä palvelusetelin että henkilökohtaisen budjetin mallista saattaisi löytyä ratkaisu, jotta voidaan räätälöidä henkilökohtaista apua paremmin, uskoi Kivelä.

Väätäisen mielestä kaupungilla pitäisi olla myös omaa avustajaverkostoa. Virtasen mukaan asia kannattaisi siirtää maakunnan tehtäväksi, tavoitteena myös se, että avustajat ovat pitkäaikaisia.
 
Kivelän mukaan henkilökohtainen avustaja voisi myös olla kolmannen sektorin tai yrityksen palkkalistoilla. Tärkeintä vain on, että palvelu toimii.

Miten parannetaan vammaisten työllistymistä?

Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Satu Rautiainen kertoi omista kokemuksistaan työnhaussa ja kysyi, miten vammaisten työllistyminen saataisiin parempaan kuosiin.

Kivelän mielestä kaupunki voisi näyttää mallia työllistäjänä, sen sijaan yksityinen sektori toimii omin lainalaisuuksin. Myös Väisälä ja Väätäinen pitivät kaupungin aktiivista roolia tärkeänä. Väisälä ehdotti, että kaupunki voisi tukea apuvälineiden muodossa vammaista työntekijää.

Väätäinen ei ollut varma anonyymistä hakumenettelystä: 
– Siinä joutuu piilottamaan jotain itsestään. Surullista, jos nimi tai vamma raakkaa ihmisen pois. 

Ryynänen kertoi ongelman olevan saman, kun on yli 50-vuotias: 
– Anonyymi haku auttaisi jotakin. Näkisin kuitenkin mielelläni sen, että yritykset ryhtyisivät mainostamaan sellaista rekrytointipolitiikkaa, jossa huomioidaan vammaisten ihmisten rekrytointi.

Kun vammaisten osallistumismahdollisuuksien parantamisesta tuli keskustelua, suurin osa panelisteista nosti esiin vammaisten ihmisten kuulemisen jo asioiden suunnitteluvaiheessa. Kokemusasiantuntijuus on otettava paremmin huomioon. 

Mm. Väisälä pohti vammaisneuvoston roolia: 
– Ne kokoontuvat vain nelisen kertaa vuodessa ja niissä on vain hyvin valikoitunut joukko. Voisimmeko laajentaa kuulemisen keinoja esimerkiksi sähköisten ratkaisujen kautta? 

– Valitkaa vammaisia päättämään, kannusti Virtanen. 

Invalidiliitto järjesti 80-vuotisjuhlakiertueen eri paikkakunnilla. Kiertue päättyi Kuopioon.

Jaa sosiaalisessa mediassa