Vammaisten lasten ja nuorten asemaa kohennettava

Vammaiset lapset ja nuoret ovat haavoittuva ryhmä, joka kokee moniperusteista syrjintää eli sekä vammansa että ikänsä takia. THL:n kouluterveyskyselyn löydöksissä näkyy hälyttävästi toimintarajoitteisten nuorten haavoittuvuus. Heidän tilanteensa on monen indikaattorin osalta huonompi kuin muilla nuorilla. Samaan aikaan he kokevat jäävänsä ilman tukea ja apua kouluterveydenhoitajalta tai koulukuraattorilta, vaikka olisivat näitä tarvinneet. He myös kokevat, että heillä on vähemmän mahdollisuuksia keskustella jonkun kanssa mieltä painavista asioista.  

Ihmisoikeussopimukset, jotka ovat osa Suomen lainsäädäntöä, kuitenkin velvoittavat varmistamaan erityisesti vammaisten lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisen yhdenvertaisesti sekä edistämään heidän mahdollisuuksiaan osallisuuteen ja palveluihin. 

Vammaiset lapset ja nuoret heikommassa asemassa palvelujen osalta 

Invalidiliiton alueiden järjestöasiantuntijat ovat huolissaan, että vammaiset lapset ja nuoret jäävät helposti huomioimatta lasten ja nuorten palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Tämä näkyy heidän mielestään sote-, maakunta- sekä kunnallisen tason työskentelyssä. 

Vammaisten lasten ja nuorten tarpeet olla ensisijaisesti lapsi tai nuori saattavat jäädä paitsioon myös vammaispalveluissa.  

– Tämä haavoittuva vähemmistöryhmä ei näy myöskään esimerkiksi kuntien tai maakuntien hyvinvointikertomuksissa, joiden on kuitenkin tarkoitus kuvata väestöryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja, palvelujärjestelmän toimivuutta, tavoitteita sekä toimenpiteitä, muistuttaa vastaava järjestöasiantuntija Mirva Kiiveri. 

Hyvinvointikertomuksessa on tarkoitus tunnistaa myös alueet, joihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota.  

– Jaan kollegoiden huolen, että vammaiset lapset ja nuoret eivät tule läpileikkaavasti hyvinvointikertomuksissa tai palveluissa esille, vaikka heidän asemansa on heikompi, Lounais-Suomen järjestöasiantuntija Sanna Leppäjoki-Tiistola toteaa. 

Yhteistyössä asioita eteenpäin  

Kiiveri ja Leppäjoki-Tiistola selvittivät, miten vammaisten lasten ja nuorten asema ja tarpeet saataisiin näkyviin hyvinvointikertomuksiin ja yhdenvertaisuutta voitaisiin tukea paremmin.  

THL:n kehittämispäällikkö Tapani Kauppinen ehdotti Tiedä ja Toimi -kortin tekemistä. Koska asia koskee kaikkia eri tavoin vammaisia lapsia ja nuoria, Invalidiliitto vei Vammaisfoorumille ehdotuksen, että kortti tehtäisiin yhteistyössä. Leppäjoki-Tiistolan vetämään pienryhmätyöskentelyyn lähtivät mukaan Suomen CP-liiton sosiaalineuvoja Hanna Ihantola, Kynnyksen suunnittelija Annina Heini, Selkäydinvammaiset Akson ry:n järjestöpäällikkö Anni Täckman ja Kehitysvammaisten Tukiliiton asiantuntija Anne Saarinen.  

Kauppiselta saatujen esimerkkien ja ohjeiden mukaisesti ryhmä työsti tekstejä Tiedä ja Toimi -korttia varten. Valmistuneen kortin toivotaan jatkossa auttavan vammaisten lasten ja nuorten huomioimista hyvinvointikertomuksissa sekä lasten, nuorten, perheiden ja vammaispalvelujen kehittämisessä ja suunnittelussa.  

– Invalidiliitonkin asiantuntijat ovat valmiita toimimaan ohjaus- ja työryhmien tukena suunnittelu- ja kehittämistyössä maakunnissa, Leppäjoki-Tiistola muistuttaa. 

THL:n Tiedä ja toimi –kortti “Huomioi vammaiset ja lapset ja nuoret hyvinvointikertomuksessa”