Vammaisten taksimatkoissa pahoja puutteita

Uudistuksen tultua voimaan Invalidiliitto ryhtyi keräämään vammaisten ihmisten kokemuksia Kela-matkoista. Samalla kysyimme kokemuksia vammaispalvelulain perusteella myönnetyistä matkoista. Liiton Mitä mieltä -palstalla olleeseen kyselyyn vastasi 119 ihmistä kahden ja puolen kuukauden aikana. Vastaukset jakautuivat tasaisesti sekä invataksin että tavallisen taksin käyttäjien kesken. Saadut vastaukset tukevat yleisessä keskustelussa esiin tulleita huomioita kuljetusten ongelmista.

Lue Invalidiliiton yhteenveto kyselyn tuloksista >>

Ongelmia Kela-matkoissa

Välityskeskusten toiminta nousi esiin yhtenä keskeisenä ongelmana Kela-matkoissa. Vastauksissa korostui, että matkan tilaaminen edellytti useita soittoyrityksiä, tilauksia oli kadonnut tai tietotaito asiakkaan ohjaamisessa oli puutteellinen. Vastauksissa nousi esiin matkojen myöhästymiset ja pitkät odotusajat. Taksien saapuminen koettiin siis epäluotettavaksi. Käytännössä tämä on voinut tarkoittaa asiakkaan myöhästymistä sovitusta hoidosta tai kuntoutuksesta. Moni kertoi menettäneensä varatun terveydenhuollon ajan kokonaan, koska taksi ei saapunut. Jotkut olivat hakeneet vahingonkorvauksia käyttämättä jääneistä käynneistä, mutta tämä ei tietenkään korvaa menetettyä hoitoa tai kuntoutusta.

Ongelmia vammaispalvelulain perusteella järjestettävissä kuljetuspalveluissa

Vammaispalvelulain perusteella järjestettävissä kuljetuspalveluissa toistuivat samat ongelmat kuin Kela-matkoissa.  Välityskeskusten toiminnassa oli epävarmuutta ja lisäksi taksit myöhästelivät. Myös kuljettajien osaamisessa ja taksikalustossa oli puutteita. Taksien saatavuus haja-asutusalueilla oli huonompaa kuin taajamien ja kaupungin keskustassa. Taksimatkojen viivästyessä asiakkaiden työssäkäynti vaikeutui, pitkät odotusajat helteessä heikensivät heidän terveydentilaansa, eivätkä asiakkaat voineet pitää kiinni sopimistaan aikatauluista. 

Puutteita matkustusturvallisuudessa        

Onnistunut matka rakentuu matkustusturvallisuudesta ja asiallisesta palvelusta. Lähes puolet vastaajista raportoi kuljettajan osaamisen puutteista tai epätarkoituksenmukaisesta taksikalustosta.  Kuljettajien osaaminen kasvaa toki tekemisen myötä, mutta ilmeisesti Kela-matkoja ajavat myös kuljettajat, joilla on vähän tai ei ollenkaan aiempaa kokemusta vammaisten ihmisten palvelemisesta.  

Vastauksissa esiin tuli kuljettajien kykenemättömyys avustaa apuvälinettä käyttävää liikuntarajoitteista ihmistä. Monissa vastauksissa tuli esiin, että matkustajan on pitänyt itse tuoda esiin matkustusturvallisuuteen liittyviä asioita, jotka kuljettajan pitäisi itse tietää. Esimerkiksi pyörätuolin sitomista asianmukaisesti kuljetuksen ajaksi on pitänyt pyytää erikseen. Myös taksiin siirtyminen on aiheuttanut vaaratilanteita, kun matkustaja on lyönyt päänsä auton kattoon tai varpaat auton lattiaan. Eräässä tapauksessa kuljettaja pyysi pyörätuolissa istuvaa matkustajaa olemaan matkan ajan eteenpäin kumartuneena pää polvissa, koska ajoneuvo oli niin ahdas. Tässä tilanteessa matkustaja oli vaatinut auton vaihtamista.  

Toisaalta kuljettajien kokemattomuus näkyi maksupäätteen käytön hallinnassa tai Kelan maksukäytännön tuntemuksessa liittyen omavastuisiin tai matkakaton täyttymiseen. Näiden pitäisi kuulua itsestään selvästi kuljettajien koulutukseen, kuten myös matkustajien avustamisen osaamisen. 

Ongelmina esiin nousivat myös vaikeus löytää vakiotaksia ja kuljettajien puutteellinen paikallistuntemus. Erittäin suurena puutteena pidettiin, että omalla paikkakunnalla ei ole Kela-matkoja ajavia takseja. Myös taksien päivystysvelvoitteen puuttuminen rajoittaa vammaisten ihmisten vapautta liikkua. 

Turvallinen ja luotettava matkaketju on jokaisen oikeus 

Invalidiliitto jatkaa vahvaa yhteistyötä ja etsii ratkaisuja kuljetuspalveluiden ongelmiin muun muassa Kelan, Suomen Kuntaliiton, Taksiliiton ja Trafin kanssa. Seuraamme edelleen myös alueellisten kuljetuspalveluiden toimivuutta.  Liitto pitää hyvänä, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto alkoi selvittää Kela-kyytien tilausvälitysten toimintaa. Invalidiliitto muistuttaa kuitenkin, että yksittäisissä ongelmatilanteissa asiakkaan kannattaa olla heti yhteydessä palveluntuottajaan.

Palvelujen on toimittava asianmukaisesti siten, että Kelan ja vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten käyttäjät voivat luottaa niihin. Kyselyssä tuli esiin, että ihmiset eivät enää uskalla liikkua taksilla ja näin luopuvat oikeudestaan liikkua. Näin ei saa olla. Vastausten perusteella näyttää siltä, että vammaisten ihmisten yhdenvertainen pääsy terveyspalveluihin sekä mahdollisuudet itsenäiseen liikkumiseen ja osallisuuteen eivät ole kaikilta osin toteutuneet. 

Invalidiliitto toteaa, että erityisesti vammaisten tai harvinaissairaiden ihmisten osalta taksiuudistus ei ole läheskään onnistunut. Tällaisten suurten muutosten myötä tehtävät palvelukokonaisuuden uudistukset pitäisi tehdä niin, että vammaisten ihmisten yksilölliset tarpeet ohjaavat uudistusta. Turvallinen ja luotettava matkaketju on jokaisen ihmisen oikeus.

Lisätietoa: Riitta Saksanen, Invalidiliitto, asiantuntija, sosiaali- ja terveyspolitiikka, riitta.saksanen@invalidiliitto, 044 765 0498