Vaaka jossa toisessa kupissa pyörätuoli-symboli ja toisessa ei-vammainen. Kuvituskuva.

Yksilöllisen tarpeen mukaiset palvelut vammaispalvelulain ydintä

26.1.2021
Vammaispalvelulainsäädännön valmistelu on etenemässä sosiaali- ja terveysministeriössä tämän kevätkauden 2021 aikana. Invalidiliitto on lainvalmistelijoiden pyynnöstä jälleen kerran ryhtynyt hakemaan lainvalmistelun tueksi toteuttamiskelpoisia ratkaisuja.

Uudella lailla on tarkoitus korvata nykyinen vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki. Valmisteluun vaikuttaa sote-uudistuksen lisäksi itsemääräämisoikeuslainsäädännön valmistelun tilanne.  

Ratkaisujen oltava toteuttamiskelpoisia 

- Viime vaalikaudella käsittelyssä ollut lakiesitys on mielestämme hyvä pohja valmistelulle, mutta Invalidiliitto on työstänyt vaihtoehtoisiakin pykälätekstejä siltä varalta, että muutoksille nähdään tarvetta. Punaisena lankana kaikessa Invalidiliiton vaikuttamistoiminnassa on, että jokaiselle vammaiselle ihmiselle on turvattava yhdenvertainen oikeus yksilöllisen tarpeen mukaisiin palveluihin, sanoo Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson.  

Vammaispalvelulain kokonaisuus vaikuttaa merkittävästi vammaisten ihmisten subjektiivisiin oikeuksiin, näiden palveluiden saatavuuteen sekä toteutumiseen käytännön elämässä. Kokonaisuus on kyettävä arvioimaan laaja-alaisesti.  

- Laaja-alainen arviointi on välttämätöntä, jotta mahdollisilta vahingoilta palveluiden tuotannossa ja vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeuden loukkauksilta voidaan välttyä. Lain säätäminen ei voi perustua heppoisiin heittoihin tai tunnekysymyksiin, sanoo Invalidiliiton lakimies Elina Nieminen.  

Lakia valmistelevien tahojen on kyettävä arvioimaan realistisesti niin haittoja kuin hyötyjäkin ja löytämään tarkoituksenmukaisimmat ratkaisut. Lainsäädäntö ei elä tyhjiössä, vaan sen toteuttamisessa on aina arvioitava toimintaympäristön ja muun lainsäädännön asettamat vaatimukset.

Isoon rooliin nousee henkilökohtaisen avun toimijoiden kysy toteuttaa palvelua sen tavoitteiden mukaisesti työmarkkinoilla ja hoiva- ja vammaisalalla. Tätä määrittelee myös työlainsäädäntö. Erilaisten vaihtoehtojen punninta on tarpeen, jos syystä tai toisesta rauennut hallituksen esitys vammaislakien uudistamiseksi muuttuu. Invalidiliitto toivoo, että tästä on hyötyä realistisen tilannekuvan luomiseksi.   

Yksittäisen termin vaihtaminen olisi vahingollista 

Vammaispalvelulainsäädännössä on osaltaan kyse tarpeesta ratkaista vammaisten ihmisten yksilöllinen ja henkilökohtainen tuen tarve tilanteissa, joissa avun määrittely, vastuu ja toteutus tapahtuu pääasiassa toisen henkilön avulla. Tavoitteena on tukea vammaisten ihmisten osallisuutta ja päätöksentekoa omassa elämässä.   

- On hyvä huomioida, että kaikki vammaiset ihmiset eivät tarvitse tällaista palvelua, johon liittyy toiminnanohjauksellista tukea. Pelkällä yhden sanan poistolla (viittaamme joidenkin tahojen esittämiin ajatuksiin voimavaraedellytyksen poistosta lakitekstistä) ei voida kaikkien vammaisten palvelutarpeita ratkaista, vaan asiaa on tarkasteltava vastuullisesti laajana kokonaisuutena, sanoo Nieminen. 

Invalidiliitto pitää tarkoituksenmukaisena, että uusi vammaispalvelulaki voisi pohjautua viime vaalikaudella ajanpuutteen, ei sisältökysymysten, vuoksi rauenneeseen hallituksen esitykseen (HE 159/2018 vp). Invalidiliitto toivoo, että vammaispalvelulainsäädännön valmistelussa huomioidaan aiemmilla vaalikausilla tehty perusteellinen ja laajapohjainen valmistelutyö sekä vuodenvaihteessa päättyneen osallisuustyöryhmän työ.

Lue Invalidiliiton VALAS-työpaperi (pdf).

Lisätietoa: Elina Nieminen, lakimies, Invalidiliitto, elina.nieminen@invalidiliitto.fi 

Kuva: Papunetin kuvapankki 

Jaa sosiaalisessa mediassa