Hero image
Kuvituskuva.
Kirjoittanut Laura Andersson 26.11.2021
Äänestäminen on ollut minulle itsestäänselvyys siitä asti, kun täytin 18. Vaalipäivä on kansanvallan juhlapäivä!

Onhan siinä juhlavuutta, kun saa äänestyslipun käsiinsä ja kirjoittaa numeron. Numeron, joka kuuluu ehdokkaalle, jonka juuri minä olen valinnut luottamukseni arvoiseksi. Se on valtavan iso asia ehdokkaalle – tulee niitä ääniä enemmän tai vähemmän, jokainen on äänestäjän ainoa. Sitä kannattaa miettiä tuloslistoja tutkiessaan.  

Siinäkin on juhlavuutta, kun vaalipäivänä siniristiliput vedetään salkoihin. Lasten ollessa pieniä otimme heidät mukaan vaalihuoneistoon, kuten minutkin on pienenä otettu. Nuorempana kävin aina äänestämässä vasta vaalipäivänä, se tuntui virallisemmalta kuin ennakkoäänestys. Nykyään äänestys hoituu useimmiten ennakkoon, kauppa- ja kirjastoreissun yhteydessä. Kuntavaalien drive-in -kokeilussa hyödynsin ulkoilmaäänestyksen terveysturvallista fillarikaistaa.  

Ehdokasta valitsemassa 

Aluevaaleihin on alle kaksi kuukautta aikaa. Ymmärrän mahdollisen vaaliväsymyksen – vastahan kuntavaalit järjestettiin ja koska ne siirtyivät huhtikuulta kesäkuulle pandemian takia, tuntui kuntavaalikampanja-aika varsin pitkältä. Siitä huolimatta toivon, että jokainen käyttäisi äänioikeuttaan tammikuussa. Äänestäminen on tehty kovin helpoksi, kun ennakkoäänestyspaikkoja on runsaasti ja kotiäänestysmahdollisuuskin on olemassa heille, joilla on hankaluuksia liikkua. 

Mutta entäpä jos ei kerta kaikkiaan tiedä, ketä äänestäisi? Vaikka teknisesti ottaen olisikin helppoa mennä äänestämään, eivät kaikki tiedä riittävästi ehdokkaista eikä puolueista, jotta osaisivat tehdä valinnan. Vaalikoneidenkin kysymykset ovat usein sellaisia, että pitäisi osata ottaa kantaa asioihin, jotka eivät ehkä ole lainkaan tuttuja. Vaalimainontaan jokainen törmää varmasti, mutta tiedämme, että mainosten tehtävä on houkutella ja luoda mielikuvia – haluanko tehdä äänestyspäätöksen sellaisilla perusteilla? Mistä saan faktatietoa? 

Sepä siinä onkin se juju, että ei ole yksiselitteisen kelvollisia tai kelvottomia ehdokkaita. Kansanvaltaan kuuluu, että ehdolle voi asettua ja kansalaiset sitten vaaliuurnilla ratkaisevat, keille luottamuksensa antavat. Ratkaisut tehdään erilaisin perustein – jollekin ehdokkaan asuinpaikka tai ammatti ratkaisee, toiselle puoluekanta, kolmas valitsee ehdokkaansa sen perusteella, että kuulutaan samaan urheiluseuraan. Kannustan miettimään, millaista tulevaisuutta ja millaista yhteiskuntaa ehdokas ja hänen edustamansa puolue edistää. Voinko jakaa arvomaailman ja tavoitteet? Luotanko ehdokkaan kykyyn saada muitakin puolelleen? Millaisia asioita puolueen vaaliohjelmaan on kirjattu? 

Käytä ääntäsi 

Äänestämättä jättäminen ei vaikuta aluevaltuuston kokoonpanoon. Sinne ei jää tyhjiä paikkoja, vaikka osa kansalaisista jättää äänestämättä. Jos et anna omaa ääntäsi, on muiden äänillä enemmän vaikutusta. Eikö siis kannattaisi etsiä puolueista se sopivin ja sitten sen puolueen listalta ehdokas, joka herättää eniten luottamusta ja jolla on sellaisia ominaisuuksia ja mielipiteitä, jotka voit allekirjoittaa? Invalidiliiton kotisivuille kootaan listaa ehdokkaista, jotka kuuluvat liiton jäsenyhdistyksiin. Jos haluat vaikuttaa siihen, että aluevaltuustoihin päätyy ihmisiä, joilla on ymmärrystä vammaisuudesta, kannattaa vilkaista sitä listaa ennen äänestyspäätöksen tekoa. 

Kolmisenkymmentä vuotta olen saanut äänestää valtiollisissa vaaleissa. Välillä on ollut helpompaa löytää ehdokas, välillä suurta tuskaa. Aina olen kuitenkin äänestänyt ja niin aion tehdä tammikuussakin.  

Lue lisää aluevaaleista Invalidiliiton kotisivuilta.

Jaa sosiaalisessa mediassa