Esteetön Suomi – miltä se näyttää reilun metrin korkeudelta?

Kirjoittanut Jenni Kuusela Pe, 18.05.2018
Tällä viikolla vietetään Invalidiliiton lanseeraamaa ”Helppo liikkua” -viikkoa, jonka teemana on tällä kertaa esteettömyys ja yhdenvertaisuus. Miltä vuonna 2018 yhteiskunta ja rakennettu ympäristö näyttää kun pituutta on aikuisena reilun metrin verran?
Kuva lyhytkasvuinen_nainen_huoltoasema-automaatilla

 

Sanoisin, että ymmärrettävää on, ettei ympäröivää maailmaa ole suunniteltu lyhytkasvuisten mittapuulla, onhan meitä esimerkiksi Suomessa vain noin 1000 henkeä koko väestöä kohden. Esteettömyys ja erilaisten käyttäjien ajattelu hyödyttää kuitenkin myös lyhytkasvuisia.

Millaisissa asioissa ja tilanteissa tällainen ”metrin mittainen” kohtaa sitten haasteita? Ensimmäisenä mieleen tulee erilaiset asiointitilanteet, niissä riittää haasteita niin ulottumisen kuin henkilökunnan asenteiden kannalta. Ruoka- ja muissa kaupoissa tavaroista lyhytkasvuisen näkökulmasta puolet on sijoiteltu ulottumattomiin. Asiointitiskit kahviloissa ja ravintoloissa ovat liian korkealla, buffet-pöydässä ruoka on tarjolla suunnilleen siinä silmien korkeudella. Ehkä varpailla seisoen näet kurkkaamaan, mitä on tarjolla. Lippuautomaatilla voi tulla ”hätä käteen”, kun et saa painettua liian korkealla sijaitsevia valintanäppäimiä. Vaihtoehtoisesti voi myös olla, että et edes näe, mitä näyttöruudulla lukee, kun se sijaitsee sopivasti sellaisella korkeudella, johon alakulmasta katsoen valo hankalasti heijastaa.

Aina ei jaksa ilahtua, kun asioidessasi kaupassa tai ravintolassa, henkilökunta osoittaa sanansa mukanasi olevalle kaverille. Vaaratilanteitakin voi syntyä, kun bussikuski lyö ovet kiinni juuri kun olet ovien välissä astumassa ulos bussista. Olen myös jäänyt useamman kerran jumiin rakennuksen tuulikaappiin, kun ovet avaava ”tunnistussilmä” ei ole tunnistanut minua. 

Kuva, jossa lyhytkasvuinen_nainen_jaakaapilla_ja_vessassa

Esteettömyys on oikeanlaista asennetta

Paljon on onneksi nykyään positiivisia esimerkkejä hyvästä suunnittelusta ja erilaisten asiakasryhmien huomioimisesta. Tänä keväänä katukuvaan on ilmestynyt HSL:n uudet lippuautomaatit, joissa on huomioitu erilaiset käyttäjät ainakin pituuden näkökulmasta. Samoin VR kehittää uusia lippuautomaatteja toimiviksi yhteistyössä vammaisjärjestöjen ja käyttäjäasiakkaiden kanssa. 

Useimmiten henkilökunta on palvelualtista ja tarjoaa apuaan esimerkiksi kaupassa asioidessa. Lähes kaikissa ruokakaupoissa on matalalle sijoitettu hedelmävaaka ja sähköisesti korkeussäädettävillä kassoillakin olen päässyt asioimaan. Uskon, että tekniikan kehittyminen voi tarjota huikeita ratkaisuja myös esteettömyysasioihin. Haaveilen ruokakaupasta, jossa robotiikan avulla voisi saada tavaroita myös ylä- tai alahyllyiltä. Korkeudeltaan säätyvät asiat hyödyttävät niin pätkiä kuin pitkiäkin, toimintakyvyltään erilaisia ihmisiä.

Esteettömyys on paljon muutakin kuin rakennettu ympäristö, se on ennen kaikkea oikeanlaista asennetta ja halua tarjota esimerkiksi hyvää palvelua kaikille. Erityisryhmät tulisi nähdä kohderyhmänä, jonka tarpeet halutaan ottaa huomioon.

Jaa sosiaalisessa mediassa