Hero image
Nuori nainen katsoo ulos ikkunasta. Kuvituskuva.
Kirjoittanut Selda Demirtas Ke, 15.09.2021
Koronaviruksen ikeen alla on eletty nyt jo yli vuosi ja se vaikuttaa edelleen kaikkeen tekemiseeni niin työssä kuin vapaa-ajalla. Näin jälkeenpäin olen moneen kertaan ajatellut, että onneksi kukaan meistä ei vielä keväällä 2020 aavistanut, kuinka voimakkaasti korona edelleen määrittelee elämää syksyllä 2021.

Korona on ollut vaikea asia meille kaikille ja vaikuttanut meidän kaikkien elämään. Aivan erityisesti se on koetellut niitä, jotka muutenkin ovat syystä tai toisesta heikommassa asemassa: vanhoja, nuoria, riskiryhmäläisiä ja etenkin niitä nuoria, jotka kuuluvat riskiryhmään.  

Kodista tuli vankila 

Korona sulki asumispalveluyksiköissä asuvat vammaiset nuoret kirjaimellisesti omiin asuntoihinsa neljän seinän sisään. Tämän sulun tarkoituksena oli tehdä kaikki mahdollinen, jotta riskiryhmiin kuuluvat nuoret eivät sairastuisi tai tartuttaisi heitä päivittäin auttavia hoitajia ja sitä kautta myös naapureitaan.  

Eteenkin asumispalveluyksiköihin kohdistuneet sulkutoimet, jotka myöhemmin todettiin laittomiksi, asettivat ihmisiä eriarvoiseen asemaan. Ne tuntuivat itsestä järjettömiltä myös siinä mielessä, että vaikka kotiin ei saanut kutsua vieraita, kodin ulkopuolella sai kuitenkin tavata ihmisiä. Toisin sanoen viruksen olisi kuitenkin voinut tuoda mukanaan asumisyksikköön.  

Vammaisia nuoria vähemmistöryhmänä ei vaikuttanut kevään 2020 koronauutisoinnissa ja päätöksenteossa olevan olemassa ollenkaan. Kaikissa päätöksissä puhuttiin vain palvelutaloissa asuvista vanhuksista. 

Tulevaisuudessa kohti nuorten aitoa osallisuutta 

Koronan jälkeisessä ajassa on erityisen tärkeää vahvistaa vammaisten nuorten osallisuutta ja toimijuutta, ja lisätä heidän tietämystään vaikuttamisen keinoista yhteiskunnassa. Tämä onnistuu paitsi kertomalla nuorille vaikuttamisen mahdollisuuksista kouluissa ja muualla heidän päivittäisessä arjessaan sekä vakuuttamalla, että vaikuttaminen vammaisten nuorten omassa porukassa ei ole kuivaa ja puisevaa puuhaa, vaan oikeasti hauskaa. Vapaa-ajan toimintoja suunniteltaessa on tärkeää, että nuoret saavat olla aktiivisina tekijöinä alusta alkaen, eivät ainoastaan kohderyhmänä, jolle tehdään. 

Seittitoiminnassa vallitsee jo kova halu palata koronan jälkeiseen normaaliin. Mukavia tapahtumia on suunniteltu koko vuodeksi ja suurin osa on tarkoitus järjestää lähitapahtumina. Syyskuussa on tulossa vaellusviikonloppu, joka varmasti tarjoaa osallistujille elämyksiä. Seitin osalta jatketaan verkkotapahtumien kuljettamista lähitapahtumien rinnalla. Tarkoitus on kuitenkin, että isot tapahtumat järjestettäisiin koronarajoitusten rajoissa lähitapahtumina. Kasvokkain tapaaminen on tärkeää hyvinvoinnin lisäämiseksi. 

Myös vaikuttavan toiminnan puolella tapahtumia suunnitellaan pitkälti sen ajatuksen mukaan, että viimein päästäisiin kiinni lähitapahtumiin. Muutama lyhyempi verkkopohjainen tai hybriditapahtuma saattaa vielä olla tulossa, koska verkko välineenä lisää myös osallistumisen mahdollisuuksia, koska se ei edellytä matkustamista toiselle paikkakunnalle. Silti ihmiskontaktien hyvää tekevä vaikutus on sisäistetty myös vaikuttavan toiminnan puolella.  

Jaa sosiaalisessa mediassa