Hero image
Vaaleahiuksinen nainen istuu pyörätuolissa tietokoneen ruudun äärellä

Työolosuhteiden järjestelytuki on säilytettävä

Kirjoittanut Anne Mäki Pe, 15.12.2017
Invalidiliitto on yhdessä muiden Vammaisfoorumin jäsenjärjestöjen kanssa jättänyt kasvupalvelujen ja aluekehittämisjärjestelmän uudistamisen ohjausryhmälle sekä lakipaketin valmistelijoille kannanoton työolosuhteiden järjestelytuen säilyttämisen puolesta.

Työolosuhteiden järjestelytuki on työ- ja elinkeinotoimiston taloudellinen tuki työnantajalle. Työnantaja voi saada työolosuhteiden järjestelytukea, jos työhön palkattavan tai työssä jo olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää uusia työvälineitä tai kalusteita, muutostöitä työpaikalla tai apua työssä toiselta työntekijältä. Nyt työ- ja elinkeinoministeriö on tekemässä lainsäädäntöä uusista kasvupalveluista maakunnissa ja jättämässä kokonaan pois säätämisen työolosuhteiden järjestelytuesta. Perusteluina ovat tuen vähäinen käyttö sekä yhdenvertaisuuslain työnantajille asettama velvollisuus kohtuullisiin mukautuksiin. 

Järjestelytuen poisjättäminen ei anna näkemyksemme mukaan oikeaa signaalia yhdenvertaisuuden edistämisestä ja vaadimmekin, että työolosuhteiden järjestelytuki on säilytettävä laissa. Tulevilla maakunnallisilla kasvupalveluilla tulee olla konkreettisia keinoja edistää vammaisten henkilöiden työllistymistä.


Julkisella vallalla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta

Vammaisjärjestöjen kokemusten perusteella työolosuhteiden järjestelytukea on haettu vähän siitä syystä, että sitä ei tunneta kovin hyvin. Siitä eivät ole olleet tietoisia työnantajat tai edes TE-hallinnon työntekijät, jotka olisivat voineet ohjeistaa asiassa osatyökykyisiä ja vammaisia työnhakijoita. Mm. tämän takia Vammaisfoorumi ry on järjestänyt koulutustilaisuuksia TE-hallinnon työntekijöille. Toisaalta tuki on myös suunniteltu marginaaliselle ryhmälle, joten sen käytön ei voi olettaakaan olevan suurta. Tuen poisjättämistä ei voida myöskään perustella säästösyillä, koska siitä ei edes ole koitunut suuria kustannuksia vähäisen käytön vuoksi.

Pääministeri Sipilän hallitus on asettanut kärkihanketavoitteeksi osatyökykyisten ja vammaisten henkilöiden osallisuuden työelämässä. Yhteiskunnan on siis tuettava työpaikkojemme muuttumista sellaisiksi, että kaikilla ihmisillä on mahdollisuus niissä työskennellä.

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista edellyttää toimenpiteitä

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista edellyttää valtiolta konkreettisia toimenpiteitä vammaisten henkilöiden työllistymisen edistämiseksi. Yhdenvertaisuuslaki osaltaan vastaa valtion velvoitteeseen toimeenpanna YK:n vammaissopimuksen 27. artikla, mutta ei vielä turvaa vammaiselle henkilölle työnteko-oikeuden toteutumista. YK:n vammaissopimuksen ratifioinnin myötä Suomi on sitoutunut turvaamaan työnteko-oikeuden toteutumisen ja edistämään sitä toteuttamalla lainsäädännön avulla asianmukaisia toimia sen varmistamiseksi, että vammaisia henkilöitä varten tehdään työpaikoilla kohtuulliset mukautukset.  

Kasvupalvelulakiesityksissä on sisäänkirjattuna oletus, että yhdenvertaisuuslakia ja YK:n vammaissopimusta noudatetaan maakunnissa. Tämä ei ole riittävää lainsäädäntöä, vaan sisältölaeissa on esitettävä maakunnille konkreettisia keinoja ja välineitä vammaisten henkilöiden tukemiseen. Taloudellisia keinoja kohtuullisten mukautusten tukemiseen ei maakunnista löydy, ellei niitä ole mainittu lain tasolla. Suomessa on päästävä eteenpäin työpaikkojen inklusiivisuudessa, eikä se etene ellei valtio anna siihen voimakasta signaalia. 

Esimerkkejä työolosuhteiden mukautuksista    

Yhdenvertaisuuslain työnantajalta edellyttämät mukautukset suhteutetaan aina työnantajalle kohtuullisiksi. Muutostyöt tai erityisjärjestelyt työpaikalla voivat kuitenkin maksaa useita tuhansia euroja. Varsinkin pienten yritysten kohdalla keskustelu mukautusratkaisuista usein päättyy alkuunsa, mikäli niiden kustannuksiin ei ole esittää mitään tukea.

Työolosuhteiden järjestelytukea on käytetty esimerkiksi asiantuntijatehtävissä työskentelevän häikäisystä kärsivän heikkonäköisen työntekijän omassa työhuoneessa tehtyihin muutoksiin. Huoneeseen rakennettiin säädettävä valaistus ja mahdollisuus valoon myös epäsuorasti katon kautta. Valkoiset, häikäistymistä aiheuttavat pöytäpinnat korvattiin puupintaisilla ja valkoiset seinät maalattiin pehmeämmällä sävyllä. Asennettiin ikkunoihin sälekaihtimet ja tietokoneen näyttöön näytönvarsi, jonka avulla näyttöä voi siirtää sopivalle etäisyydelle. 

Työolosuhteiden järjestelytukea olisi voinut hakea myös työnantaja, joka harkitsi pyörätuolia käyttävän ammattitaitoisen henkilön rekrytoimista, mutta työpiste oli teollisuusrakennuksen toisessa kerroksessa, jonne oli ainoastaan portaat. Hissin kustannuksiksi arvioitiin 10 000 – 24 000€. 

Työolosuhteiden järjestelytuen käyttö soveltuu myös sujuvan kulkuyhteyden saamiseksi yrityksen toimitiloihin. Liikuntavammaisen henkilön työpaikalle tulon ja poistumisen turvaamiseksi tuli tiloihin asentaa koodilukko. Työntekijä tarvitsi kuljetuspalvelun kuljettajan apua päästäkseen työpisteeseen ja pois. Tavallinen avaimella käytettävä lukko esti kuljetuspalvelun pääsyn hakemaan henkilön työpaikalta. 

Työpaikalle tehtävillä työtilojen, kulkuväylien ja ovenavausjärjestelmien muutoksilla taataan vammaiselle henkilölle itsenäinen kulku työpaikalle ja työskentely niin, että henkilö pärjää työssä ilman toisen työntekijän apua tai henkilökohtaista avustajaa.

Lisääntyvän digitalisaation mukanaan tuomat uudenlaiset tarpeet työelämässä voivat vaatia työympäristön ja välineiden mukauttamista. Tukea pitäisikin laajentaa myös sähköisiin ympäristöihin tehtäviin mukautusratkaisuihin, jotka ovat vammaisen henkilön työllistymisen ja työssä jatkamisen kannalta välttämättömiä, mutta työnantajalle kalliita ja tällä hetkellä sellaisia mukautusratkaisuja, joihin ei ole olemassa mitään tukimuotoa.

Työolosuhteiden järjestelytuki edistää myös kehitys- ja puhevammaisten ihmisten osalta työllistymistä ja työssä pysymistä ensisijaisesti sitä kautta, että tukea voi käyttää myös toisen työntekijän antamaan apuun työpaikalla.

Jaa sosiaalisessa mediassa