Yhteistyöllä kohti parempia palveluja

Kirjoittanut Mirva Kiiveri Ke, 06.03.2019
Asiakkaiden osallistuminen palveluiden kehittämiseen ja toteuttamiseen on keino vaikuttaa, joten se on tärkeä osa demokratiaa.

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista edellyttää, että vammaiset ihmiset ovat mukana heitä koskevissa päätöksentekoprosesseissa. Mukanaolo päätöksenteossa vahvistaa vammaisten ihmisten osallisuutta eli tunnetta kuulumisesta yhteisöön ja yhteiskuntaan. Asiakasosallisuuden kautta vammaiset henkilöt pääsevät vaikuttamaan heitä koskevien palveluiden sisältöihin. Yksinkertaistettuna asiakasosallisuus tarkoittaa sitä, että asiakas voi osallistua joko omien palveluidensa suunnitteluun tai palveluiden kehittämiseen yleisellä tasolla. Molemmat asiakasosallisuuden ulottuvuudet ovat tärkeitä.

Vähänkään yhteiskunnallista keskustelua seuraavat tietävät, että osallisuus on tänä päivänä lähes muotisana. Oikeudesta osallisuuteen on säädetty useissa laeissa. Valmistelussa olevissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa sekä maakuntalaissa on lisäksi uusia asiakasosallisuuden muotoja. Eri maakunnissa tehdäänkin valmistelu- ja kehittämistyötä asukas- ja asiakasosallisuuteen liittyen, joissa myös Invalidiliitto on ollut mukana. Kävipä sote-uudistuksessa miten tahansa, uskon osallisuustyön jatkuvan ja asiakasosallisuuden vahvistuvan paitsi sote-palveluissa, myös muissa julkisissa palveluissa.
 

Vammaiset ihmiset mukana palveluiden kehittämisessä

Järjestimme viime viikonloppuna yhteistyössä kokemustoimintaverkoston kanssa koulutuksen asiakasosallisuuteen liittyen. Haluamme antaa eväitä asiakkaan äänen esiin tuomiseen jäsenyhdistystemme jäsenille, jotka toimivat koulutettuina kokemustoimijoina, vammaisneuvostojen jäseninä tai ovat muutoin vaikuttamassa omilla paikkakunnillaan palveluiden sisältöihin. Vaatiessamme vammaisia ihmisiä mukaan kaikkeen päätöksentekoon meidän on edesautettava, että heillä on tarvittavia valmiuksia toimia myös muiden kuin itsensä äänitorvina. Kokemusosaaja tuo aina omaa asiaansa laajemman näkökulman palveluiden kehittämiseen ja pyrkii yhteistyössä palvelun järjestäjän tai tuottajan kanssa löytämään ratkaisuja mahdollisiin tämänhetkisiin haasteisiin. On myös tunnettava hyvin palvelujärjestelmät ja niiden reunaehdot, jotta tietää mitä asioita milloinkin on mahdollista vaatia.

Kuulimme viikonloppuna huikeita tarinoita erilaista asiakasosallisuuden muodoista. Asiakasosallisuus on mielestäni parhaimmillaan silloin kun palveluita toteutetaan yhdessä kokemusosaajien kanssa, esimerkiksi toimitaan sosiaalityöntekijän työparina tai ollaan osa hoitoketjua vertaistukijana. Näen myös palveluiden yhteiskehittämisen tärkeänä, jolloin kokemusosaajat nähdään yhdenvertaisina ja tärkeinä kumppaneina kehittämistyössä kuten vammaissosiaalityötä kehittävässä VamO-hankkeessa on tehty. Toki myös erilaiset vuoropuhelun muodot kuten asiakasraadit, avoimet tilaisuudet ja erilaiset asukasfoorumit lisäävät yhteistä ymmärrystä ja voivat olla väylä yhteiskehittämiseen, mutta valitettavan usein näiden merkitys voi jäädä näennäiseksi.

Olemme Invalidiliitossa ja yhteistyöverkostoissa huomanneet, että asiakasosallisuuden hyödyntäminen on eri tahoilla hyvinkin eri vaiheissa. Joillakin yhteiskunnan sektoreilla asiakasosallisuutta osataan jo hyödyntää kiitettävästi, monella on vielä matkaa kuljettavanaan. Se on selvää, että asiakasosallisuutta pitää entisestään vahvistaa.  Viikonloppuna sairaanhoitopiirin edustaja kuvaili, että asiakasosallisuudessa on tärkeintä se, että eri maailmoista tulevat ihmiset istuvat saman pöydän ääreen. On helppo yhtyä tähän. Yhteisen ymmärryksen jakaminen ja asiantuntija- ja kokemustiedon yhdistäminen ovat avainasemassa, jotta asiakkaiden tarpeista lähteviä palveluita voidaan kehittää. Se johtaa parhaimmillaan siihen, että vammaisen ihmisen palvelut mahdollistavat hänelle aidon yhdenvertaisuuden ja täysivaltaisen kansalaisuuden.

Jaa sosiaalisessa mediassa