Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman kansi

Miltä hallitusohjelma näyttää vammaispoliittisesta näkökulmasta?

Hallitusohjelmasta löytyy useita yhdenvertaisuutta vahvistavia linjauksia, jotka edistävät vammaisten ihmisten hyvinvointia ja vähentävät köyhyyttä sekä eriarvoisuutta.

(tekstiä on päivitetty 20.9.2019)

– Moni Invalidiliitolle tärkeä asia etenee nyt hallitusohjelman kautta. Haluamme olla mukana niiden valmistelussa ja tarjoamme asiantuntemustamme valmistelutyöhön. Vuoropuhelu ministeriöiden kanssa on käynnissä, Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson sanoo.

Sopivaa työtä kaikille

”Tavoitteenamme on maailman paras työelämä: onnellisten ja hyvinvoivien ammattilaisten Suomi, missä jokaisen tiedot ja taidot ovat työelämän käytössä”. (Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma 6.6.2019)

– Hallituksen tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste. Tavoitteeseen pääsy edellyttää, että muun muassa vammaisten, osatyökykyisten, nuorten, ikääntyvien ja maahanmuuttajataustaisten osallistumista työmarkkinoille lisätään. Tarvitaan vaikuttavia toimia ryhmien työllistämiseksi, Invalidiliiton koulutus- ja työllisyyspolitiikan asiantuntija Anne Mäki sanoo.

Hallitusohjelmassa esitetään tavoitteen toteuttamiseksi monia eri keinoja, kuten eri tulomuotojen (sairaspäiväraha, kuntoutustuet, työttömyysturva) yhteensovittaminen, työttömyysturvan ja työttömien palveluiden uudistaminen sekä palkkatuen käytön merkittävä lisäys yrityksissä. Lisäksi toteutetaan osatyökykyisille työkykyohjelma ja työttömien henkilökohtaisen palvelun takaamiseksi varataan tarvittavat henkilöresurssit. Invalidiliitto kannattaa näitä keinoja.

– Invalidiliitto haluaa olla mukana edistämässä sellaisia toimintamalleja, joissa vammaisten yrittäjien jaksamisen tukemiseksi kehitetään yrityspalveluekosysteemejä sekä selvitetään keinoja yrittäjän sosiaaliturvan ja muiden tulomuotojen toimivaan yhteensovittamiseen sekä eläketurvan parantamiseen, Invalidiliiton hallinnoiman Yritystä!-hankkeen hankepäällikkö Sinikka Winqvist sanoo.

– On ilahduttavaa, että hallitus aikoo puuttua rekrytointisyrjintään ja lisätä viranomaisten osaamista ja tietoisuutta vähemmistöasioissa. Vammaisuuden vuoksi syrjityksi tuleminen rekrytoinnissa on vaikea todentaa, mutta vammaiset henkilöt kertovat syrjinnän kokemuksista työhön pääsyyn liittyen, Mäki sanoo.

Hallitus lupaa purkaa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden työnteon estäviä kannustinloukkoja ottamalla käyttöön osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarisen mallin.

– Tämä on askel oikeaan suuntaan, mutta Invalidiliiton näkemyksen mukaan kaikista heikoimmassa asemassa ovat kansaneläkelain mukaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ihmiset, ja suuri osa vammaisista ihmisistä päätyy tälle eläkkeelle. Jos haluttaisiin kohdentaa toimenpiteitä tälle ryhmälle, tulisi jatkaa myös kansaneläkkeen lineaarisen mallin kehittelyä, Mäki sanoo.

Invalidiliiton hallitusohjelmatavoitteena oli myös sosiaaliturvan uudistus yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa ja niin, että vammaisjärjestöt otetaan laajasti mukaan työhön. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että uudistus valmistellaan tutkimusperusteisesti parlamentaarisessa komiteassa. 

– Parlamentaariselle komitealle tulee varata riittävästi aikaa eri alojen ja myös järjestöjen asiantuntijoiden kuulemiseen.Digitalisaation avulla halutaan – ja varmasti voidaan – tehdä sosiaaliturvasta selkeämpää ja ymmärrettävämpää, varmistaen kielelliset oikeudet ja saavutettavuus. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että henkilöt, jotka eivät vamman, sairauden, kouluttamattomuuden tai köyhyyden vuoksi kykene käyttämään digitaalisia palveluita, saavat tarvitsemansa palvelut, Invalidiliiton sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija Ylva Krokfors sanoo.

Hallitusohjelmassa todetaan, että työttömyysetuuksien piirissä on henkilöitä, jotka eivät tosiasiassa ole työkykyisiä. Lisäksi todetaan, että etuuksien saannin edellytyksiä tarkennetaan, jotta ihmiset saavat tarpeensa mukaista etuutta sekä samalla selvitetään etuuksien sitomista toimintakykyyn diagnoosin sijasta.

– Invalidiliiton tietoon on tullut, että erityisesti joidenkin harvinaissairausryhmien kohdalla Kelan kuntoutus- tai sosiaaliturvaetuuksien saannissa on ollut suuria haasteita, koska diagnoosia ei objektiivisen lääketieteellisen tiedon perusteella katsota lain tarkoittamaksi sairaudeksi vaan oireyhtymäksi. Yhdenvertaisuus paranisi, mikäli etuudet sidottaisiin myös sosiaalivakuutuksessa diagnoosin sijasta toimintakyvyn alenemaan, Invalidiliiton lakimies Henrik Gustafsson sanoo.

Apuvälineet ja kuntoutus tukevat toimintakykyä

"Tavoitteena ovat saumattomat hoitojärjestelmät ja ihmisen toimintakyvyn parantaminen ja tukeminen."

Kuntoutuksen merkityksellisyys vammmaisten ja pitkäaikaisesti sairaille on tunnistettava päivittäisen toiminnan, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistajana. Jotta vammaiset ihmiset voivat elää yhdenvertaisena , he tarvitsevat myös laadukkaita kuntoutuspalveluita ja apuvälineitä. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kuntoutusjärjestelmää uudistetaan kuntoutuskomitean esitysten pohjalta.  

– Invalidiliitto pitää tärkeänä kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotusta yleisestä toimintamallista, jossa periaatteet kuntoutuksen järjestämiselle ja toteutukselle ovat samat kaikille asiakkaille ja eri ikäryhmille, sanoo Invalidiliiton sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija Riitta Saksanen.

Vammaiset ihmiset mukaan kaikkeen päätöksentekoon

"Kaikkien mahdollisuutta merkitykselliseen kansalaistoimintaan edistetään ja turvataan järjestöjen toiminnan autonomisuus."

Hallitusohjelmaan saatiin liiton tavoite kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten vahvistamisesta tukemalla niiden toimintaa esimerkiksi taloudellisesti tai tarjoamalla esteettömiä kokoontumispaikkoja.

– Kun varmistetaan esteetön osallistuminen, parannetaan vammaisten ihmisten mahdollisuuksia aktiiviseen kansalaisuuteen. Veikkausvoittovaroja koskeva kirjaus, jossa todetaan, että mahdollisesti vähenevät määrärahat kompensoidaan kulttuurin, liikunnan ja nuorisotoiminnan osalta, on mielenkiintoinen. Mitä se mahtaa tarkoittaa sote-järjestöille? Toisaalta hallitusohjelmassa sanotaan myös, että sotejärjestöjen toiminnan edellytyksiä vahvistetaan. Seuraamme tämän asian etenemistä, Invalidiliiton vastaava järjestöasiantuntija Mirva Kiiveri sanoo.

Invalidiliitto toivoo että YK:n vammaisyleissopimusta ryhdytään noudattamaan nykyistä kattavammin eli vammaiset ihmiset otetaan aidosti mukaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Yhtenä esimerkkinä YK-sopimuksen mukaisesta toiminnasta on VANE (Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta), johon valtioneuvosto on nimennyt Invalidiliiton lakimies Henrik Gustafssonin jäseneksi kaudelle 2019-23. VANEssa hänellä on mahdollisuus edistää vammaisten ihmisoikeuksia ja sitouttaa Rinteen hallitus konkreettisiin toimenpiteisiin eri hallinnonaloilla.

Esteetön yhteiskunta on kaikille yhdenvertainen

"Esteettömistä asunnoista hyötyvät ikääntyneiden lisäksi myös monet erityisryhmät."

Esteettömyys huomioidaan useissa eri hallitusohjelman kohdissa, kuten asuntorakentamiseen ja julkisten palveluiden digitalisointiin liittyvissä kirjauksissa. 

– Kun esteettömyys huomioidaan liikkumiseen ja digitalisaatioon liittyvissä kysymyksissä, voidaan varmistaa, että yhdenvertaisuus eri väestöryhmien välillä toteutuu, Invalidiliiton vastaava esteettömyysasiantuntija Johanna Hätönen sanoo.

– Digitaalisen esteettömyyden kehittäminen helpottaa osaltaan joustavaa työskentelyä ja yrittämistä. On tärkeää parantaa julkisten sähköisten palveluiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta sekä turvata niiden käyttöön riittävät tukipalvelut kansalaisten yhdenvertaisuuden varmistamiseksi, Winqvist sanoo.

Hallitusohjelma myötäilee Invalidiliiton tavoitteita myös siinä, että tulevalla hallituskaudella tehdään liikennepalvelulain arviointi, taksiliikenteen osalta tarvittavat korjaukset, Kela-taksien kilpailutuskäytäntöjen uudelleenarviointi sekä Kelan ja kuntien kuljetuspalveluiden toimivuuden arviointi.

– On hyvä, että hallitusohjelman mukaisesti aiotaan nimenomaisesti puuttua epäkohtiin, kuten taksipalveluiden turvallisuuteen, saatavuuteen ja  saavutettavuuteen sekä pyritään etsimään ratkaisuja muuttuneessa tilanteessa. Invalidiliitto tuo jatkossakin virkamiesten ja poliittisten päättäjien tietoon liikuntavammaisten ihmisten liikkumiseen liittyviä ongelmakohtia ja osallistuu ratkaisujen etsimiseen, Saksanen sanoo.

– Valitettavasti ne huolet, jotka Invalidiliitto toi esille jo liikennepalvelulain valmisteluvaiheessa, näyttävät toteutuneen, kuten kalustoon ja kuljettajien osaamiseen liittyvät puutteet, esteettömien invataksien saatavuusongelmat ja invataksien hinnoittelun nousu. On tärkeää, että hallitusohjelmaan kirjattu liikenteen sääntelyyn liittyvä uudelleenarviointi tehdään yhdessä viranomaisyhteistyön lisäksi vammaisia henkilöitä edustavien tahojen kanssa. Näin vammaisten ihmisten osallisuus YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisesti toteutuisi, Invalidiliiton lakimies Elina Nieminen sanoo.

Eroon ennakkoluuloista – stop syrjinnälle!

"Ihmisoikeudet ja ihmisarvo kuuluvat meistä jokaiselle."

Hallitusohjelmaan on kirjattu laajasti tekstiä vähemmistöjen aseman turvaamisesta, eriarvoisuuden kaventamisesta ja yhdenvertaisuuden edistämisestä. Hallitusohjelmasta löytyy myös Invalidiliiton tavoite nostaa kansalaisjärjestöille kohdistuvan kehitysyhteistyön määrärahaa.

– Invalidiliitto osana Vammaiskumppanuutta tekee ainutlaatuista ihmisoikeusperustaista työtä yhdessä kehitysmaiden vammaisten ihmisten omien järjestöjen kanssa ja edistää kehitysmaiden vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista YK:n vammaissopimuksen mukaisesti, Invalidiliiton kansainvälisten asioiden koordinaattori Laura Poussa sanoo.

– Invalidiliitto tervehtii ilolla sitä, että hallitusohjelmaan on kirjattu yhdenvertaisuuden, tasa-arvoisuuden ja oikeuksien yhdenvertaisen toteutumisen vahvistaminen. Tätä myös YK:n vammaisyleissopimus edellyttää, Nieminen toteaa.

Vammaisilla on oikeus sujuvaan arkeen

"Vammaisten ihmisten yksilöllisten tarpeiden parempi huomioon ottaminen toteutetaan osana vammaispalvelulain uudistusta."

Usean hallituskauden ajan valmisteilla ollut vammaispalvelulaki jäi viime hallituskaudella kesken. Lakiuuditus on kirjattu hallitusohjelmaan.

– Lain vaikutusta ja sen merkitystä vammaisten ihmisten yhdenvertaisen elämän mahdollistajana ei voi liiaksi korostaa. Vammaispalvelulaki luo pohjan sitä tarvitseville vammaisille henkilöille tasa-arvoiseen yhteiskunnan jäsenyyteen, kunhan valmistelu tehdään viime kaudella luotujen suuntaviivojen mukaisesti.Oikea-aikaisuus ja yksilölliset palvelutarpeet ovat vammaispalveluiden haasteita. Vammaispalveluiden tulee rakentua joustavasti ja kokonaisvaltaisesti ihmisen elämäntilanteiden ja tarpeiden ympärille, kuten hallitusohjelmassakin sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta todetaan, Nieminen sanoo.

Palveluja sovitetaan yhteen ja luodaan moniammatillisia sote-keskuksia.

– Tämä vaatii työtä ja aikaa. Myös maakuntahallinnossa tulee huolehtia asiakasosallisuudesta. Järjestöjen tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä vahvistuu turvaamalla taloudelliset edellytykset ja tekemällä hallintorajat ylittävää yhteistyötä, Krokfors sanoo.

– Sote-palvelut tulee yhteensovittaa niin, ettei yksikään asiakas putoa palveluiden ulkopuolelle. Palvelujärjestelmän haasteet ovat erilaisia eri puolilla Suomea. Invalidiliitto korostaa lähipalveluiden merkitystä samalla kun muistuttaa palveluintegraation merkityksestä. Tämä edellyttää yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Yksilölliset ja riittävät palvelut ovat perusta yhdenvertaisuudelle ja osallisuudelle. Näin ehkäistään vammasta aiheutuvaa riskiä syrjäytyä, Saksanen sanoo.

Invalidiliiton tavoitteena on ollut asiakasmaksulain uudistaminen siten, että selvitetään ja kohtuullistetaan asiakasmaksujen, omavastuiden ja maksukattojen kasaantuvat vaikutukset vammaisten ihmisten sosioekonomiseen asemaan. Hallitusohjelmaan onkin kirjattu asiakasmaksulain uudistaminen siten, että tavoitteena on hoidon esteiden poistaminen ja terveyden tasa-arvon lisääminen muun muassa maksuttomuutta laajentamalla ja kohtuullistamalla maksuja.

– Erityisesti pitkäaikainen sairaus, pysyvä vamma tai harvinaissairaus kasvattavat asiakkaan maksurasitusta. Lääkekustannukset ja asiakasmaksut voivat nousta varsin suuriksi. Terveyskeskuskäynnin maksu vaihtelee paljon kunnasta riippuen. Tämä asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan, Krokfors sanoo.

 

Jaa sosiaalisessa mediassa