Vaikeavammaisten palveluasuminen

Palveluasuminen tarkoittaa itsenäistä asumista, riittäviä palveluita ja tarvittaessa ympärivuorokautista asumisturvallisuutta. Palveluasumiseen on oikeutettu vaikeavammainen henkilö, joka tarvitsee jatkuvasti tai erityisen runsaasti toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa. Erityistä velvollisuutta palveluasumisen järjestämiseen ei ole, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon tukitoimenpitein. Tällöin palvelu tulee järjestää muulla tavoin, jolloin arvioitavaksi tulee viimesijainen laitoshuollon tarve.

Tältä sivulta löydät lyhyesti tietoa vammaispalvelulain perusteella järjestettävästä vaikeavammaisten palveluasumisesta, sen maksuista sekä asiakkaan oikeuksista. Palveluasumisen asiakkaan oikeuksiin liittyy tiiviisti myös asiakkaalle tehtävä yksilöllinen palvelu- tai asiakassuunnitelma sekä palveluita tuottavan toimintayksikön omavalvontasuunnitelma. Sivun lopusta löydät myös linkkejä sivustoille, mistä löydät lisätietoa.

Palveluasumiseen kuuluu asunto, joka voi olla oma asunto, palvelutalon asunto tai ryhmä- tai hajautettu asumisen ratkaisu. Palveluasumiseen sisältyvät myös asumiseen ja arjesta selviytymiseen liittyvät välttämättömät palvelut, joita ovat esimerkiksi liikkumisesta, pukeutumisesta, siivouksesta ja lääkityksestä huolehtiminen. Nämä palvelut voidaan järjestää esimerkiksi kunnan kotipalveluna ja -sairaanhoitona.

Palveluasuminen voidaan järjestää myös esimerkiksi henkilökohtaisen avun turvin, omaishoidon tukena, asunnon muutostöinä ja turvapuhelinjärjestelyinä. Useimmiten palveluasuminen järjestetään edellä kuvattujen palveluiden ja tukitoimien yhdistelminä. Palvelut perustuvat yksilölliseen palvelusuunnitelmaan ja ovat maksuttomia käyttäjälleen. Palveluja on järjestettävä siinä laajuudessa kuin vaikeavammaisen henkilön asumisen tarve edellyttää.

Koska vammaispalvelulaki on toissijainen, tulee asumisen palvelut järjestää sosiaalihuoltolain perusteella niille henkilöille, jotka eivät ole vaikeavammaisia. Palveluasuminen järjestetäänkin näille henkilöille pääsääntöisesti sosiaalihuoltolain perusteella kuten ikääntyneille ja pitkäaikaissairaille henkilöille. Tällöin asiakasmaksut määräytyvät asiakasmaksulain mukaan, jolloin henkilön tulot vaikuttavat maksun suuruuteen. Henkilöllä tulee olla näissä tilanteissa toimintakykyä niin paljon, ettei hän tarvitse laitoshoitoa.

Palveluasumisen maksut vaikeavammaisille

Vaikeavammaisten palveluasumisessa voidaan periä kaikki maksut, jotka normaalistikin asumisesta tulee. Tällaisia ovat esimerkiksi vuokra, sähkö- ja vesimaksut sekä muut elinkustannukset.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa palveluasumiseen liittyvät palvelut ovat kuitenkin asiakkaalle maksuttomia. Näitä ovat kaikki palvelut ja tukitoimet, jotka auttavat hakijan selviytymistä päivittäisissä toiminnoissa.

Asiakkaalta voidaan siis periä esimerkiksi palveluasumiseen liittyvästä ateriapalvelusta asiakasmaksuna aterian raaka-ainekustannukset, mutta ei ruoan kuljettamisesta, esille laittamisesta tai valmistamisesta aiheutuneita kustannuksia. Ateriamaksun tulee siis koostua vain raaka-ainekustannuksista.

Asiakkaalla ei ole velvollisuutta maksaa palvelusta, jota hän ei käytä. Jos palvelujen tarpeisiin tulee muutoksia, kannattaa päivittää palvelusuunnitelma ja päätös yhdessä sosiaalitoimen ja palveluita tuottavan palvelutalon kanssa.

Palvelutalon asiakkaan oikeudet

Palvelutalon asiakkaalla on sosiaalihuollon asiakkaan oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada palvelun tuottajalta hyvää palvelua ja kohtelua ilman syrjintää. Toteutuksessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipiteet, etu ja yksilölliset tarpeet.

Asiakasta on kohdeltava niin, ettei hänen ihmisarvoaan ja vakaumustaan loukata ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen, sekä muutoinkin turvattava asiakkaan itsemääräämisoikeus. Palvelun pitää vastata vamman tai sairauden edellyttämän toimintarajoitteen aiheuttamaa avun tarvetta.

Asiakkaalla on oikeus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jotta asiakas voisi käyttää osallistumisoikeuttaan, on hänen saatava selvitys erilaisista vaihtoehdoista toteuttaa tarvitsemansa sosiaalihuollon palvelut tai muista seikoista, joilla on merkitystä hänen asiassaan.

Silloin, kun täysi-ikäinen asiakas ei kykene osallistumaan ja vaikuttamaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi, on asiakkaan tahtoa selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa, omaisen tai muun läheisen henkilön kanssa.  Alaikäisen asiakkaan mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla.

Asiakkaan palvelu-/asiakassuunnitelma

Asiakkaalle laaditaan palvelu- tai asiakassuunnitelma. Oikeus palveluiden saaminen perustuu viranomaisen tekemään päätökseen. Palvelu- tai asiakassuunnitelmaan kirjataan palvelun sisältöön, määrään ja laatuun vaikuttavat tekijät, jotka on huomioitava myös päätöksessä. Myös palvelutalo laatii asiakkaan kanssa palvelu- tai asiakassuunnitelman tai sitoumuksen, jossa yksityiskohtaisesti sitoudutaan molemmin puolin tietynlaisen palvelun antamiseen ja saamiseen. Nämä kaikki ohjaavat tarvittavan palvelun sisällön arviointia. Palveluntuottajan palvelu- tai asiakassuunnitelmalla tai sitoumuksella asiakas tulee tietoiseksi palvelun sisällöstä.

Jos asiakas kokee, ettei palvelu vastaa hänen tarvettaan tai että palvelussa on puutteita, kannattaa ensisijaisesti olla yhteydessä toimintayksikön vastuuhenkilöön ja pyytää palvelu- tai asiakassuunnitelmansa tai sitoumuksen tarkistamista. Palvelutarpeiden muutostilanteissa on tarpeellista myös olla yhteydessä sosiaalitoimeen palvelu- tai asiakassuunnitelman tarkastamisen ja mahdollisen päätöksen muuttamisen osalta.

Asumispalveluita tuottavan toimintayksikön omavalvontasuunnitelma

Asumispalveluita tuottavan toimintayksikön tulee valvoa, kehittää ja seurata palvelujen laatua asiakastyössä. Työkaluna tähän on asumispalveluita tuottavan toimijan jokaisen toimintayksikön oma omavalvontasuunnitelma. Omavalvontasuunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä. Sen tarkoituksena on kertoa lukijalle, miten yksikössä varmistetaan, että palvelu toteutetaan laadukkaasti ja asiakasturvallisesti.

Omavalvontasuunnitelma kertoo myös sen, miten yksikössä toimitaan, kun todetaan, että palvelu ei syystä tai toisesta toteudu sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti tai asiakasturvallisuus uhkaa vaarantua. Omavalvontasuunnitelmasta tulee ilmetä myös kuka on mistäkin asiasta vastuussa ja kehen voidaan tämän osalta olla yhteydessä. Omavalvonnan tavoitteena on, että henkilökunta arvioi koko ajan omaa toimintaansa, kuulee asiakkaita ja omaisia laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä ottaa asiakaspalautteen huomioon toiminnan kehittämisessä. Toimintayksiköillä on myös asiakaspalautejärjestelmä, jota kannattaa käyttää hyväksi.

Asiakas voi aina olla yhteydessä myös palvelujen järjestäjän lisäksi oman kuntansa sosiaalipalveluihin tai valvoviin viranomaisiin kuten esim. aluehallintovirastoon. Keinoilla tähän ovat esim. muistutus palveluyksikön johdolle tai kantelu valvoville viranomaisille.

Lisätietoa

Palveluasumisesta Vammaispalvelujen käsikirjasta

Sosiaalihuollon valvonnasta Valviran kotisivuilta

Validia Asumisen palvelut

Aspa-säätiö

 

 

 

 

Validia Asuminen

Validia Asuminen on arvokkaan elämän rakentaja. Toteutamme laadukkaita asumispalveluja fyysisesti vammaisille, kehitysvammaisille ja muille toimintaesteisille henkilöille, jotta jokainen voisi elää mahdollisimman itsenäistä elämää. Panostamme hyvän asiakaskokemuksen ja asiantuntijuuden jatkuvaan kehittämiseen. 

Olemme vastuullinen, täysin kotimaisessa omistuksessa oleva yritys ja osa Invalidiliitto-konsernia. Eettinen taustamme näkyy ystävällisenä ja asiakaskeskeisenä työkulttuurina. Olemme alan kärkiasiantuntija jo lähes 50 vuoden kokemuksella. Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt meille Yhteiskunnallinen yritys -merkin.