Budjettiriihi vammaispoliittisesta näkökulmasta

– Budjettiesityksestä löytyy sekä myönteistä että kielteistä. Työllisyyttä tukevat linjaukset ovat askel oikeaan suuntaan. Huolta aiheuttaa se, että eriarvoisuutta lisäävät indeksijäädytykset eivät vieläkään poistu. Toisaalta kaikkein pienimpiä päivärahoja korotetaan työmarkkinatukea vastaavalle tasolle ja lääkkeiden vuosiomavastuu pienenee, Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson sanoo.

Lisää töitä osatyökykyisille 

Hallitus sopi työllisyyttä edistävistä toimista, kuten osatyökykyisten paremmasta työllistymisestä. Yhtenä keinona on lisätä palkkatuen käyttöä yrityksissä. Yrityksille maksetaan palkkio, jos määräaikainen työsuhde muuttuu palkkatukijakson aikana toistaiseksi voimassa olevaksi tai yritys palkkaa työttömän palkkatuella toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen.

– Toimenpide on oikea, mutta miinuksena suunnitelmassa on se, että toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen työajan tulisi olla vähintään 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokonaistyöajasta. Tämä kirjaus sulkee pois sen osan osatyökykyisistä, joiden työkyky ei riitä 80 prosentin työpanokseen, Invalidiliiton koulutus- ja työllisyyspolitiikan asiantuntija Anne Mäki sanoo.

Hallitus päätti myös kehittää yksilöllisiä työkykyprosesseja eli palvelukokonaisuuksia työttömien työkyvyn ongelmien tunnistamiseksi ja ratkaisemiseksi. Tästä asiasta vammaisjärjestöt ovat lausuneet useampaan otteeseen muun muassa maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä. Lue lisää >>

Vammaispalveluiden toimeenpano tehokkaampaan ohjaukseen

Budjettiriihi lisäsi yllättäen lisämäärärahan, jolla vammaispalvelujen järjestämiseen liittyvä ohjaus tehostuu. Tavoitteena on kehittää kuntien ja kuntayhtymän osaamista, kun ne hankkivat vammaisten ja muiden erityisryhmien palveluja. Hankintoja tehtäessä pitää keskittyä ensisijaisesti yhdenvertaisuuteen ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö onkin yhdessä vammaisjärjestöjen kanssa suunnittelemassa kunnille tarkoitettua koulutuskiertuetta, jossa tätä ajattelua kunnissa vahvistetaan. Lue lisää >>

– Hankintaosaamisen vahvistaminen on tärkeä tie vahvistaa vammaispalveluiden yksilöllistä ja lain mukaista toimeenpanoa. Tämä on tärkeää myös mahdollisissa uusissa sote-hallintorakenteissa ja erityisesti toimeenpantaessa hallitusohjelman mukaista uutta vammaislakia, Invalidiliiton lakimies Elina Nieminen sanoo.

Korjausavustuksilla lisää esteettömyyttä 

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn myöntämiä erityisryhmien avustuksia kohdennetaan erityisesti asunnottomien ja kaikkein heikoimpien tukemiseen lisäämällä valtion asuntorahaston erityisryhmien investointitukea 5 miljoonalla eurolla.

– Investointiavustuksen ohella on tärkeää varata riittävästi resursseja ARAn myöntämiin korjausavustuksiin eli korjausavustukseen ikäihmisten ja vammaisten asuntoihin, hissiavustukseen ja esteettömyysavustukseen. Avustusten tarve vain kasvaa mm. väestön ikääntymisen myötä. Myös tietoisuuden lisääntyminen avustusmahdollisuuksista ohjaa taloyhtiöitä hyödyntämään niitä enemmän, Invalidiliiton vastaava esteettömyysasiantuntija Marika Nordlund sanoo.

Järjestöjen osuus kehitysyhteistyörahoista vähenee uhkaavasti

Kehitysyhteistyön määrärahoja esitetään nostettaviksi 0,41 prosenttiin bruttokansantulosta ensi vuoden talousarviossa, mutta järjestöjen osuus kehitysyhteistyöstä jatkaa laskuaan ja putoaa alle seitsemään prosenttiin.

– Vammaiskumppanuus ry:n jäsenjärjestöt, Invalidiliitto mukaan luettuna, tekevät korvaamatonta kehitysyhteistyötä vaikeissa olosuhteissa ja alueilla, joihin virallinen apu ei usein ulotu, Invalidiliiton kansainvälisten asioiden koordinaattori Laura Poussa sanoo. 

Invalidiliitto ja muut kehitysyhteistyötä tekevät suomalaiset vammaisjärjestöt vastustavat jyrkästi kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön määrärahojen osuuden vähentämistä. Lue lisää >>

Maksuton varhaiskasvatus vammaisille lapsille

Vammaispalvelulain uudistamisen yhteydessä vammaisten lasten oikeus maksuttomaan varhaiskasvatukseen laajenee. Tällä hetkellä oikeus koskee vain kehitysvammaisia lapsia. Hallitus päätti, että perustasoa korkeampaa vammaistukea saavilta lapsilta ei jatkossa perittäisi varhaiskasvatuksen maksuja.

– Invalidiliitto pitää erinomaisena, että vammaisia lapsia kohdellaan jatkossa yhdenvertaisesti suhteessa maksuttomaan varhaiskasvatukseen, sanoo sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija Ylva Krokfors.

Lisäkorvauksia varusmiespalveluksessa vammautuneille

Hallitus edistää varusmiesten yhdenvertaisuutta rauhanturvaajiin nähden säätämällä lisäkorvauksista. 

– Varusmiespalveluksessa vammautuminen pysyvästi oikeuttaa ensi vuoden alusta lisäkorvaukseen ja kuolemantapauksessa lähiomainen saa lisäkorvauksen, Invalidiliiton lakimies Henrik Gustafsson sanoo.