Hallituksen budjettiesitys vammaispalveluihin perusteltu

Kirjoittanut Elina Nieminen Ke, 12.09.2018
Pääministeri Juha Sipilän budjettiriihi lisäsi yllättäen lisämäärärahan vammaispalvelujen järjestämiseen liittyvän ohjauksen tehostamiseen. Sen mukaan kuntien ja kuntayhtymien hankintaosaamista vahvistetaan.

Tavoitteena on osaamisen kehittäminen vammaisten ja muiden erityisryhmien palvelujen hankinnassa. Lisämäärärahaa on pidettävä tervetulleena kädenojennuksena vammaispalveluiden ohjaukseen.

Vammaisjärjestöt ovat pitkään esittäneet huolensa siitä, että vammaisten ihmisten täysimääräinen osallistuminen siten kuin YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksien toteuttamiseksi edellyttää, ei toteudu riittävän vahvasti.  Erityisen problemaattiseksi tämä tilanne on muodostunut niissä vammaispalveluissa, jotka koskettavat päivittäistä elämää välttämättömän huolenpidon ja avun näkökulmasta.

Tyypillinen tällainen tilanne syntyy esimerkiksi vaikeavammaisten asumispalveluissa, joiden kilpailutuksessa vaikeavammainen ihminen ei ole osallisena palvelun järjestämiseen liittyvässä prosessissa. Vaikeavammainen ihminen jää näissä tilanteissa ilman asianomistajan asemaa ja riittävää oikeussuojaa. Tätä on vahvasti tuonut esille myös Ei myytävänä! –kansalaisaloite, jonka tavoitteena on vammaisten henkilöiden välttämättömien, elämänmittaisten palveluiden kilpailuttamisen lopettaminen.

Uusi vammaislaki tulee edellyttämään vahvaa ohjausta tuekseen

Alustavien tietojemme mukaan uusi vammaislaki tullee eduskuntakäsittelyyn tämän kuun loppupuolella. Lainsäädännön myötä kaksi hyvin erityyppistä hallintorakennetta kehitysvammaisten erityishuolto ja vammaispalvelut yhdistyvät Odotamme valtiovallalta vahvaa lakiuudistuksen toimeenpanon ohjausta, jotta lakiuudistus saavuttaa sille asetut tavoitteet. Tämä mahdollistaa paremmin hyvinkin erilaisista elämäntilanteista ja toimintarajoitteista sekä vammoista johtuvien tarpeiden huomioimisen.

Nyt budjettiriihessä esitetty 300 000 euroa vammaispalvelujen hankintakäytäntöjen ohjaukseen vuodelle 2019 on suhteellisen tiukka sen laajuuden ja perusoikeudellisten vaikutusten näkökulmasta. Jatkoa tälle on välttämätöntä saada. Se edellyttää tiivistä yhteistyötä hankintakäytäntöjen ohjaukseen nimettyjen tahojen, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Valviran ja aluehallintovirastojen, Kuntaliiton sekä vammaisjärjestöjen sitoutumista.

Vammaisten ihmisten ääni kuuluviin

Erityisen tärkeää on saada vaikeavammaisten ja heitä edustavien tahojen ääni kuulumaan. Tähän velvoittaa jo yksistään YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimus. Hankintaosaamisen vahvistaminen on tärkeä tie vahvistaa vammaispalveluiden yksilöllistä ja näin lain mukaista toimeenpanoa. Tämä on tärkeää myös mahdollisissa uusissa sote-hallintorakenteissa ja erityisesti toimeenpantaessa hallitusohjelman mukaista uutta vammaislakia.

Jaa sosiaalisessa mediassa