Kohti hallitusohjelma-neuvotteluja

Vaikka eduskuntavaalit ovat vasta tulossa, Invalidiliitossa käännettiin katseet jo tuleviin hallitusneuvotteluihin. Poliittisille päättäjille järjestetyssä tilaisuudessa keskiviikkona 3. huhtikuuta käytiin läpi Invalidiliitolle tärkeitä teemoja ja mahdollisia hallitusohjelmakirjauksia.

Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjonen ja yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson esittelivät Invalidiliiton vaaliteemat ja Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen, josta käy ilmi suomalaisten myönteinen suhtautuminen vammaisten oikeuksien edistämiseen.  

Niin Andersson kuin Pohjonenkin ilmoittautuivat tilaisuuden osallistujille olevansa käytettävissä sitten, kun hallitusohjelman kirjoittaminen alkaa.

– Tiedätte kenelle voi soittaa, jos eteen tulee vammaispoliittisia kysymyksiä, Andersson sanoi.

Poliittisten päättäjien tapaaminen

Yhdenvertainen ja esteetön Suomi

Pohjonen esitteli Invalidiliiton kärkiteemoja, joista ensimmäinen juontaa juurensa liiton visiosta: Yhdenvertainen ja esteetön Suomi.

– Esteettömyys ja saavutettavuus pitää jatkossa olla kirjattuna hallitusohjelmaan. Esimerkiksi niin, että esteettömyys lisättäisiin julkisten hankintojen kriteeriksi. 

Fyysisen esteettömyyden lisäksi tärkeää ovat myös asenteet. 

Toinen kärkiteema liitolla on vammaispalvelulaki, joka jäi Sipilän hallituksella harmillisesti kesken. 

– Laki on vammaisten keskinäisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta iso kysymys. Sitä tehtiin hyvässä yhteisymmärryksessä eri osapuolten kesken ja olisi todella tärkeää, että seuraava hallitus hyödyntäisi kuluvan vaalikauden hyvän valmistelun, Pohjonen sanoi.

Kolmantena asiana Pohjonen nosti esiin kilpailutukset, joista esimerkkeinä ovat Kelan tekemät kuntoutuksen ja taksien kilpailutukset.

– Pelkällä hinnalla kilpailuttaminen ei tuota hyvää lopputulosta. Vammaisten palveluissa on edettävä laatu edellä, Pohjonen sanoi.

Poliittisten päättäjien tapaaminen

Sopivaa työtä kaikille

Neljäs tärkeä teema Invalidiliitolle on työllisyys.

– Kaikki puoluejohtajat ovat sitä mieltä, että työllisyysaste pitää nostaa 75 prosenttiin, mutta mistä työlliset ihmiset löytyvät? Pohjonen kysyi. 

– Invalidiliitto päätti panostaa 80-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi liikuntavammaisten ihmisten työllistymiseen 1 miljoonalla eurolla teemalla ”Sopivaa työtä kaikille”. Haluamme, että vammaisia ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti työmarkkinoilla, Pohjonen sanoi.

Sosiaaliturvauudistus herätti keskustelua. 

– Invalidiliitto yhdessä muiden SOSTE:n jäsenjärjestöjen kanssa kannattaa joustavaa perusturvaa, joka on hyvinvointi-investointi, Invalidiliiton koulutus- ja työllisyyspolitiikan asiantuntija Anne Mäki totesi.

Osallistujien kesken oltiin yhtä mieltä siitä, että uudistus on niin iso, että maltti on valttia.

– Vammainen ihminen tarvitsee usein paljon palveluita usealta eri luukulta. Senkin vuoksi on tärkeää, että sosiaaliturvauudistus tehdään pienin askelin, Andersson sanoi.

Poliittisten päättäjien tapaaminen

Yhdenvertaista työelämää kaikille

– Sipilän hallitus teki paljon töitä vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen parantamiseksi Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -kärkihankkeessa, Mäki sanoi.

Olisi tärkeää, että tätä työtä jatkettaisiin myös seuraavalla hallituskaudella. Hankkeessa kesken jääneitä asioita on muun muassa työkyvyttömyyseläkkeen lineaarinen malli, jolla parannettaisiin työkyvyttömyyseläkkeellä olevien mahdollisuutta tehdä töitä. Tämä herätti keskustelua.

Paljon on hyviä keinoja jo olemassa (mm. palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki), mutta niiden käyttöä tulee tehostaa. Tulevan hallituksen pitää etsiä myös uusia keinoja vammaisten ihmisten työllisyysasteen nostamiseksi.

– Lisäksi tärkeää olisi parantaa TE-hallinnon ja vammaispalvelujen yhteistyötä, joka on heikkoa tällä hetkellä, Mäki sanoi.

Vammaisen ihmisen tarpeet ja palvelut nähtävä kokonaisuutena

Tilaisuudessa keskusteltiin vilkkaasti myös henkilökohtaisesta budjetista.

– Tärkeää on, että vammainen ihminen, hänen tarpeensa ja tarvitsemansa palvelut (esim. apuvälineet, asumiseen ja autoon liittyvät muutostyöt, kuljetuspalvelut, kuntoutus, asumispalvelut, henkilökohtainen apu) nähtäisiin kokonaisuutena, Pohjonen sanoi.

Andersson nosti esiin myös järjestöt palveluiden tuottajina.

– Järjestöt ja niiden tuottamat palvelut pitäisi olla mukana tässä kokonaisuudessa. Ja että tieto kulkisi myös Kelan ja muiden toimijoiden välillä, Andersson sanoi.

Pohjonen nosti esiin myös kansalaisjärjestöjen työn merkityksen mm. vertaistuessa.

Asenteella on väliä

Keskustelussa nousi esiin, että asennemuutos ei maksa mitään ja myös, että lainsäädäntö ohjaa asenteiden muuttumista.

– Yhteiskunta on avautumassa ja muuttumassa moniarvoisemmaksi, Andersson sanoi.

Keskustelu oli vilkasta Invalidiliitolle tärkeiden aiheiden ympärillä. Invalidiliiton viesti on, että tulevassa hallitusohjelmassa pitää huomioida vammaisten ihmisten asema yhteiskunnassa esimerkiksi esteettömyyteen, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen liittyvien kirjausten avulla. 

Jaa sosiaalisessa mediassa