Hero image
piirroskuva, jossa työnantajan käsi ja kolme valittavaa henkilöä joista yksi pyörätuolissa

Miten löydetään sopiva työ kaikille?

Kirjoittanut Anne Mäki Ti, 02.04.2019
Sipilän hallitus on päättänyt työnsä ja on aika suunnata katseet tulevaan. Miten saadaan nostettua vammaisten henkilöiden työllisyysastetta ensi vaalikaudella? Millaisia keinoja kannattaisi käyttää? Kuinka löydetään sopiva työ kaikille?

Sipilän hallituksen Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -kärkihankkeessa edistettiin osatyökykyisten työnhakijoiden työllistymistä monella rintamalla. Hyvin alkanut työ jäi kesken. Edelleen on vammaisia ja osatyökykyisiä henkilöitä, joiden työllisyystilanne ei ole kohentunut. Erilaisissa kyselyissä on noussut joka kerta esiin, että oikeus työelämään ei vielä toteudu vammaisten henkilöiden kohdalla.

Vaikka tällä hallituskaudella on työllisyysaste noussut jopa ennakoitua paremmin, on uuden hallituksen päätettävä siitä, kuinka työllisyysastetta saadaan nostettua vielä korkeammaksi. Tosiasia on se, että kaikkien työpanosta tarvitaan. Toivon vahvasti, että tuleva hallitus etsii aktiivisesti uusia keinoja vammaisten ja osatyökykyisten työllisyysasteen nostamiseksi.

Monia keinoja on toki jo olemassa: palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki sekä työkykykoordinaattoreita ja työhönvalmentajia työnhakijan ja työnantajan tueksi. Nykyään myös tietoa erilaisista tukimuodoista on verkossa paremmin löydettävissä. On myös kokeiltua ja tutkittua tietoa eri palvelumalleista ja julkisten hankintojen hyödyntämisestä työllistämisen tukena.

Jatketaan siitä mihin jäätiin

OTE-kärkihankkeen loppumetreillä työ- ja elinkeinoministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö hakivat eduskuntaryhmien sitoutumista siihen, että tulevalla vaalikaudellakin jatketaan osatyökykyisten ihmisten asialla ja pyritään saamaan heitä mukaan työelämään. Eduskuntaryhmät sitoutuivat yhteisessä kannanotossaan edistämään työikäisten työkykyä, ehkäisemään siirtymistä työttömyydestä pitkäaikaistyöttömyyteen ja lisäämään heikossa työmarkkina-asemassa olevien osallisuutta työelämään.

Työn vastaanottamisen tulee olla myös vammaiselle tai osatyökykyiselle henkilölle aina kannattavaa. Työkyvyttömyyseläkkeiden, työttömyysturvan ja asumistuen tulisi reagoida ansiotuloihin yksilöä kannustavammalla tavalla. OTE-hankkeessa yritettiin löytää mallia, jolla työkyvyttömyyseläkkeellä oleva henkilö voisi palata ja kiinnittyä työelämään joustavammin kuin tällä hetkellä. Tämä työ jäi kesken, koska sosiaali- ja terveysministeriön kokoama työryhmä ei löytänyt yhteisymmärrystä siitä, miten malli luotaisiin. Viime vuosina yhteiskunnassa on vahvistunut näkemys siitä, että sosiaaliturva on jäänyt jälkeen työelämän muuttuessa. Siihen kaivataan joustavuutta eri elämäntilanteissa. Toivonkin, että työ joustavamman työkyvyttömyyseläkkeen eteen jatkuu.

Vammaisille nuorille voidaan myöntää työkyvyttömyyseläke elinikäiseksi toimeentulon turvaajaksi. Tällöin olisi tärkeää, että heidän olisi mahdollista tehdä työtä ilman rasitetta siitä, että ansioita tulee sovittaa eläkkeen ansaintarajoihin. Vammaisille nuorille tulisikin mieluummin tehdä mahdolliseksi nuoren kuntoutusrahan jatkaminen 30-vuotiaaksi saakka. Pitempikestoinen kuntoutusraha mahdollistaisi vammaiselle nuorelle jatkokouluttautumisen samalla kun kuntoutus jatkuisi. Kuntoutusraha voisi tukea paremmin myös työelämään kiinnittymistä.

Vammaisten yrittäjien tukeminen ei edelleenkään edennyt OTE-hankkeen kahdesta selvityksestä huolimatta. Ratkaisematta jäi, kuinka vammaisia yrittäjiä voitaisiin tukea. Valtioneuvoston teettämän selvityksen toimenpide-ehdotukset jäivät toteuttamatta, eikä selvityksissä mainittua elinkeinotuen kehittämistä ole aloitettu. Moni Invalidiliiton Yritystä!-hankkeessa mukana olevista vammaisista yrittäjistä on kertonut, että he haluavat vammasta huolimatta olla osallisina yhteiskunnassa, ja hyödyntää nimenomaan yrittäjyyden keinoin omaa osaamistaan yhteiskunnan hyväksi. Yhteiskunnassa ei tällä hetkellä ole tukea kompensoimaan yrittäjän vaihtelevaa tai puuttuvaa työkykyä, kuten palkansaajille on palkkatuki tai työolosuhteiden järjestelytuki.  Tähän on keksittävä uusia tuen muotoja tai vaihtoehtoisesti mahdollistettava työolosuhteiden järjestelytuki koskemaan myös vammaisia yrittäjiä.

Asenne ratkaisee aina

Sopiva työ vammaiselle henkilölle ei löydy kuitenkaan pelkästään edellä mainituin keinoin. Samaan aikaan on selkeytettävä yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden viestiä työelämässä. Asenneilmapiirin työelämässä on muututtava niin, että  työyhteisöissä osataan tehdä konkreettisia tekoja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Syrjäyttävät järjestelmät ja syrjivät käytännöt ajavat ihmisiä marginaaliin, aiheuttavat huono-osaisuutta ja pitkittynyttä köyhyyttä.

Työn merkitys ihmiselle on useissa tutkimuksissa todistettu. Työ edistää hyvinvointia, terveyttä ja taloudellista riippumattomuutta ja vaikuttaa myönteisesti elämänlaatuun. Tämä vähentää eriarvoisuutta ja köyhyyttä sekä lisää yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Invalidiliitto on sitoutunut edistämään sitä, että vammaisille henkilöille löytyy sopivaa työtä.

Jaa sosiaalisessa mediassa