Hero image
kuva, jossa usean henkilön kädet yhdessä
Kirjoittanut Petri Pohjonen 20.06.2018
Invalidiliitto toimii ja vaikuttaa edelleen vahvasti juurillaan fyysisesti vammaisten ihmisten oikeuksien puolustajana. Kahdeksankymmenen vuoden aikana on kuitenkin ollut jatkuvasti tarvetta muuttua ja uudistaa tekemisen tapoja.

Jäseniään Invalidiliitto palvelee mm. monipuolisen koulutuksen ja vertaistuellisen toiminnan, viestinnän ja laajan neuvontapalvelun avulla. Valtakunnallisesti voimakkaana toimijana Invalidiliitto myös kantaa vastuunsa yhteiskunnallisena vaikuttajana. Tuomme jäsenistöstä kumpuavat ideat ja näkemykset keskusteluun ja käymme jatkuvaa vuoropuhelua poliittisten päättäjien sekä muiden keskeisten yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Vammaisten ihmisten huolet ja toiveet suuntaavat toimintaamme.
 
Invalidiliitto tekee jatkuvasti työtä, että lainsäädäntömuutokset olisivat vammaisten ihmisten kannalta oikeita. Lisäksi monilla eri keinoilla tehtävä asennemuokkaus on kaikkien työntekijöidemme asia - kukin omalla tavallaan ja tehtävässään. Olemme valinneet toimintatavaksemme yhteistyön ja keskinäisen kannustamisen kulttuurin – uskomme, että myönteisellä vuorovaikutuksella saadaan parempia tuloksia kuin ristiriitatilanteiden aktiivisella rakentamisella tai eripuran kylvämisellä. Yhdessä olemme vahvempia ja saamme enemmän aikaan.
 
Tuoreena esimerkkinä yhteistyöstä mainittakoon Porin SuomiAreena-tapahtuma heinäkuussa 2018. Invalidiliitto järjestää yhdessä Hengitysliiton, Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton ja SATAOSAA-kokeilun kanssa keskustelutilaisuuden, jonka aiheena on osatyökykyisten työllisyysmahdollisuuksien parantaminen ja ennakkoluulojen purkaminen. Puhujina ovat muun muassa presidentti Tarja Halonen ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Tämän kaltaisten tilaisuuksien myötä voidaan myös nostaa tärkeitä asioita julkiseen keskusteluun ja muokata vallitsevia asenteita. 
 
Invalidiliiton visio on ”yhdenvertainen ja esteetön Suomi”. Vielä vammaisia ihmisiä ei läheskään aina kohdella yhdenvertaisesti, eivätkä kaikki rakennukset, tapahtumat, liikennevälineet jne. ole esteettömiä. Lainsäädäntöön kohdentuvan vaikuttamisviestinnän ja lobbauksen lisäksi tarvitaan edelleen henkilötasolla tapahtuvaa neuvontaa. Autamme yksittäisiä ihmisiä ja neuvomme esimerkiksi muutoksenhaussa, etuuksien hakemisessa ja monissa muissa vammaispalveluihin liittyvissä asioissa. Invalidiliitto antaa neuvontaa ja opastusta laajemmin kuin koskaan. Lisäsimme hiljattain neuvontapalveluun käytettäviä resursseja ja laajensimme neuvontapuhelimemme vastausaikoja. Joka kuukausi yli 100 ihmistä saa liiton asiantuntevalta henkilöstöltä tarvitsemaansa apua. 
 
Tavoitteenamme on, että Suomen lainsäädäntö on niin hyvä, virkamiehet niin osaavia ja yhteiskunnassamme vallitseva moniarvoisuuden eetos niin vahva, että vammaisten ihmisten ei tarvitsisi oikeusteitse perätä omia oikeuksiaan. Tähän on vielä varsin pitkä matka, koska tietämättömyyttä esimerkiksi YK:n vammaissopimuksen, yhdenvertaisuuslain ja perustuslain merkityksestä on edelleen paljon. Asenteetkaan eivät muutu yhdessä yössä, vaikka tämän päivän yhteiskunta onkin onneksi moniarvoisempi ja avarakatseisempi kuin ennen. Yhä useammat yritykset ymmärtävät myös yhteiskuntavastuun merkityksen.
 
Uskon kuitenkin vakaasti, että nostamalla rakentavasti esiin epäkohtia ja tuomalla omia vaihtoehtoja päättäjien tietoisuuteen etenemme kohti yhdenvertaista ja esteetöntä Suomea. Parhaiten tuloksiin päästään, kun arvostamme kaikkea vammaisten ihmisten oikeuksien puolesta tehtävää työtä; sille kaikelle riittää työsarkaa. Keskittäkäämme voimavaramme asioiden edistämiseen myönteisessä hengessä. Yhdessä olemme enemmän.
 

Jaa sosiaalisessa mediassa