Hero image
Kirjoittanut Anne Mäki
Invalidiliitto tarjosi Sopivaa työtä kaikille -työelämävalmennusta fyysisesti vammaisille ja toimintaesteisille henkilöille syksystä 2019 vuoden 2020 loppuun. Valmennuksen tavoitteena oli yksilöllinen tuki, jossa huomioitiin kunkin osallistujan tavoitteet työelämälle. Noin vuosi valmennuksen päättymisen jälkeen selvitimme, oliko työelämävalmennuksella pidempiaikaisia vaikutuksia.

Kyselyssä vastaajat saivat antaa työelämävalmennukselle arvosanan yhdestä kymmeneen. Vastaukset jakautuivat laajasti koko asteikolle. Tämä mielestäni kuvastaa sitä, että valmennukseen osallistuneet kokivat valmennuksen hyödyn hyvin eri tavoin.

”Valmentaja todella otti juuri minun tilanteeni huomioon”

Vastaajista yli puolet koki, että oli saanut yksilöllistä tukea valmennuksessa. Vastaajia pyydettiin myös kuvaamaan tarkemmin kokemuksia yksilöllisen tuen saamisessa tai mitä he olivat valmennuksessa jääneet kaipaamaan. Hyväksi oli koettu mm. oman elämäntilanteen kokonaisuuden pohtiminen yhdessä valmentajan kanssa, apu CV:n ja työhakemusten päivittämisessä sekä apu ammatillisen itsetunnon löytämisessä kuin myös uudet ideat ja näkökulmat työllistymiseen.

”Ammatillinen itsetuntoni oli mennyt, ja hän [valmentaja] auttoi löytämään sen.”

Ne, jotka ilmoittivat etteivät saaneet yksilöllistä tukea, kertoivat jääneensä kaipaamaan enemmän apua sopivien työtehtävien löytämisessä sekä parempaa osaamista valmentajalta hahmottaa vammaisuuden tuomat rajoitteet. Osa koki myös, että valmennus oli päättynyt liian nopeasti heidän kohdallaan.

”Vähän jäi pintapuoliseksi ilman konkreettista työpaikan etsimisapua.”

Mitä valmennuksella saavutettiin?

Vastaajista neljännes oli löytänyt sopivaa työtä valmennuksen avulla, viisi prosenttia oli löytänyt itselleen osaamista lisäävää koulutusta ja kahdeksan prosenttia muun palvelun tuekseen. Lisäksi vastaajat ilmoittivat saaneensa myös muuta hyötyä valmennuksesta. Vastaajat olivat saaneet uutta uskoa omiin kykyihinsä sekä mahdollisuuksiin saavuttaa omat tavoitteensa. Valmennus oli myös lisännyt itsevarmuutta osaamisen ja työelämässä pärjäämisen suhteen. Lisäksi valmennus oli auttanut selventämään omia ajatuksia ja nykytilannetta, antanut henkistä varmuutta ja valmiuksia työnhakuun.

”Ensimmäinen oikeasti tilanteeni ymmärtänyt ja auttava työllisyyttä edistävä yksittäinen instanssi. TE- toimiston kanssa asiointi on tahmeaa.”

Hieman yli puolet vastaajista arvioi, että he eivät saaneet työllistymistä tukevaa apua valmennuksesta. Kriittisimmät palautteet koskivat tilanteita, joissa valmentaja oli vaihtunut (mikä oli saattanut johtaa epäselvään tilanteeseen koko palvelun jatkumisesta) tai kun valmentajan osaamisessa havaittiin puutteita.

”Yksilöllistä tukea tuli kyllä, mutta töihin en hankkeen avulla päässyt.”

Kyselyssä kysyttiin myös valmentajien ja vastaajien kohtaamisten määrää. Suurin osa oli tavannut tai ollut yhteydessä valmentajaan 1–5 kertaa, mutta pienellä osalla oli kohtaamisia ollut yli 11 kertaa. Valmennuksen aikana työllistyneiden osalta ei näytä kohtaamisten runsaalla määrällä olleen merkitystä työllistymisessä, sillä enemmistö työllistyneistä oli kohdannut valmentajan 1–5 kertaa. Kyselyn vastausten perusteella näyttääkin palvelun onnistumisessa selkeimmäksi tekijäksi nousseen valmentajan osaaminen ja ammattitaito sekä hänen ymmärryksensä vamman tai toimintaesteen vaikutuksista työn tekemiseen.

Millainen valmennukseen osallistuneiden tilanne on nyt?

Vastaajille annettiin mahdollisuus kertoa nykyisestä tilanteestaan; olivatko työelämässä vai etsivätkö tällä hetkellä työtä. Osa ilmoitti, että ei etsi enää itselleen sopivaa työtä, muutama suoritti opintoja tai oli toisessa palvelussa. Kolmannes vastaajista oli yhä etsimässä itselleen sopivaa työtä ja yhtä moni oli kyselyn aikaan työssä.

”Eläkkeellä etsin vieläkin jotakin ideaa lisätuloihin. Korona-aika sekoitti mahdollisuudet ja motivaation.”

Osa työssä käyvistä oli löytänyt työn vasta valmennuksen jälkeen tai sitten valmennuksen aikana, mutta koki ettei valmennuksella ollut tekemistä työpaikan löytymisessä. Noin kolmannes niistä, jotka vastasivat löytäneensä valmennuksen avulla itselleen sopivaa työtä, oli edelleen työelämässä joko samalla työnantajalla, joka löytyi valmennuksen aikana tai uudella työnantajalla. Osa työllistyneistä oli siirtynyt opiskelemaan tai etsii uutta työtä. Vastanneiden tilanne näyttää yllättävänkin samalta kuin valmennuksen päättymisen hetkellä; prosentuaalisesti yhtä moni oli työelämässä ja työttömänä kuin valmennuksen päättymisen hetkelläkin.

Terveisiä hanketoimijoille ja päättäjille

Kokemukset valmennuksesta olivat melko ristiriitaisia. Toiset kokivat saaneensa valmennuksesta todella suuren avun, ja toiset eivät olleet saaneet siitä mitään ekstraa tai uutta verrattuna työvoimahallinnon palveluihin. Tätä kaiketi selittävät jokaisen osallistujan yksilölliset työkykyyn liittyvät tekijät, mutta myös heidän tukenaan olleiden ammattilaisten osaaminen. Kovin kritiikki vastaajien taholta kohdistuu nimenomaan siihen, että palvelua tuottaneella ammattilaisella ei ollutkaan riittävää osaamista tukea yksilöllisesti juuri vastaajaa koskevassa tilanteessa.

”Alussa vaikutti lupaavalta, mutta kuten kaikki vastaavat hankkeet, niin tämäkin työllisti vain hankkeen työntekijät, ei meitä työn etsijöitä. Surullista, mutta totta.”

Työelämävalmennuksen tavoitteena oli työnhakijan tuen tarpeista lähtevä työllistymisen malli. Monen kohdalla tämä onnistuikin ja noin puolet koki saaneensa yksilöllistä tukea. Kaikkien kohdalla ei kuitenkaan onnistuttu. Invalidiliiton näkökulmasta on vaikea päästä kiinni siihen juurisyyhyn, mikä meni heidän kohdallaan pieleen, koska kattavaa käsitystä asiakassuhteista ei ole. Sopivaa työtä kaikille -konseptin perustavanlaatuisena ajatuksena oli ostaa ”musta laatikko” eli antaa palveluntuottajalle mahdollisuudet kehittää itse toimiva malli ja näin katsoa löytyykö vammaisten työllistymisen kentälle uudenlaista ajattelua. Mitään uutta työllistymisen keinoa ei tämän palvelun aikana kuitenkaan löytynyt, mutta siinä yhdisteltiin monia jo olemassa olevia palasia. Sopivaa työtä kaikille -työelämävalmennus muistutti hyvin paljon tuetun työllistymisen työhönvalmennusta, jota nyt edistetään Työkykyohjelman hankkeissa. Vaikuttaakin siis siltä, että kaikki toimivat keinot on jo löydetty. Ne vain pitäisi toimeenpanna laadukkaasti.

”Mielestäni tämä projekti on tärkeää meille osatyökykyisille. Toivon että se jatkuisi, sillä tiedän alueellani monta henkilöä, jotka eivät vammansa vuoksi saa töitä.”

Valtakunnalliseen Sopivaa työtä kaikille -työelämävalmennukseen osallistuneille lähetettiin syksyllä 2021 kysely, jolla selvitettiin osallistujien kokemaa hyötyä valmennuspalvelusta sekä sen mahdollisia pidempiaikaisia vaikutuksia. Kysely lähetettiin 155 vastaanottajalle. Vastauksia saatiin 86 kpl, joten vastausprosentti (55 %) oli hyvä. Kyselyyn vastanneet edustivat hyvin valtakunnalliseen työelämävalmennukseen osallistuneiden kokonaisjoukkoa, sillä vastauksia saatiin eri puolilta Suomea, kaikista ikäryhmistä sekä naisilta että miehiltä. Myös koulutustaustan suhteen kyselyyn vastanneet edustivat hyvin valmennukseen osallistuneiden kokonaisjoukkoa.

Tutustu Sopivaa työtä kaikille -työelämävalmennuksen kyselyn  vastauksiin (pdf).

Jaa sosiaalisessa mediassa

Invalidiliitto edistää Sopivaa työtä kaikille -ajattelutapaa, jonka tavoitteena on parantaa erityisesti fyysisesti vammaisten ihmisten työllistymistä. Vaikka ihmisellä olisi jokin haaste – sairaus, vamma tai muu este – jokaisella on mahdollisuus työhön, kunhan sopiva työ ja tuki löytyvät. Tältä sivulta löydät tietoa sopivien työtehtävien keikkatyöalustasta sekä havainnoistamme Sopivaa työtä kaikille -työelämävalmennusten kokemuksista.