Tahdon asia

Kirjoittanut Laura Andersson To, 01.03.2018
Politik är att vilja – politiikka on tahdon asia. Näin sanoi Ruotsin pitkäaikainen pääministeri Olof Palme. Tahdon asia on myös se, miten yhteiskunta huolehtii jäsentensä mahdollisuudesta osallistua työelämään.

Yhdenvertainen ja esteetön Suomi ei ole kaikille todellisuutta. Monet kokevat ulkopuolisuuden tunteita esimerkiksi sen vuoksi, että eivät saa opiskelupaikkaa tai työtä. Työn tekeminen on suomalaisille edelleen kunnia-asia, kertoo Katri Rintamäen väitöskirja. Palkkaa tärkeämpää on työn antama merkityksellisyyden ja tarpeellisuuden tunne. Kunpa jokainen ihminen voisi sen kokea!

Tänä vuonna 80-vuotisjuhliaan viettävän Invalidiliiton toimintaan on alusta alkaen kuulunut vammaisten ihmisten koulutuksen ja työllisyyden edistäminen. Raajarikkoisten työkotiyhdistys alkoi 1930-luvulla kutsua invalideja yhteisiin kokouksiin. Invalidien ammattioppilaitokset perustettiin 1940-luvulla Espoon Westendiin ja Kolmirantaan. Edelleen toiminnassa oleva ammattiopisto Spesia perustettiin vuonna 1948 Järvenpään invalidien ammattihuoltolaitoksen nimellä. Myöhempinä vuosikymmeninä Invalidiliiton toiminta on laajentunut, mutta työllisyyteen ja koulutukseen liittyvät, ihmisten osallisuutta edistävät toimenpiteet ovat edelleen keskeinen osa liiton toimintaa.

Sujuva ”liikennekaari” kotoa töihin

Työelämään osallistuminen edellyttää sujuvaa ”liikennekaarta” kotoa työtehtävien ääreen ja mahdollisesti työtehtävien takia liikkumista työpäivän aikana eri paikkoihin. Lisäksi riittävän henkilökohtaisen avun turvaaminen edesauttaa työllistymistä, työssä jaksamista ja työssä pysymistä. Digitalisaatio ja etäyhteydet ovat parantaneet monien osallistumismahdollisuuksia.

Työpaikan fyysinen esteettömyys tarkoittaa vaikkapa sitä, miten ulko-ovi avautuu – onko siinä automaattimekanismi vai pitääkö raskas ovi avata kahvasta vetämällä, onko kulku työpisteelle esteetön, miten esteettömiä sosiaali- ja taukotilat ovat. Työnantaja voi tehdä mukautuksia työpaikalla havaittuun esteellisyyteen ja hakea työolosuhteiden järjestelytukea TE-toimistosta. Mielenkiintoista on seurata, miten tulevat maakunnat tukevat työpaikkoja esteettömyyden edistämisessä, jos järjestelytuesta ei enää säädetä laissa, niin kuin saattaa käydä.

Invalidiliitto pitää tärkeänä, että työolosuhteiden järjestelytuki säilytetään laissa. Sitä pitäisi kehittää työntekijälähtöiseksi. Tämän voisi toteuttaa niin, että työnhakijalle suunnitellaan ja tehdään päätös palvelupaketista, joka sisältää tarvittavat palvelut (työhönvalmennus, palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki). Paketista päätettäisiin ennen työsuhteen syntymistä ilman, että työnantajan täytyy erikseen hakea palveluita. Samoin kunnan ja tulevien maakuntien sosiaalipalveluista tulee olla päätös jo ennen työsuhteen syntymistä. Näin työntekijä voi keskittyä työnhakuun 100-prosenttisesti.

Työtä voi tehdä myös yrittäjänä, työllistämällä itsensä. Invalidiliiton hallinnoima Yritystä!-hanke tukee vammaisia yrittäjiä, kannustaa kokeilemaan yrittäjyyttä ja neuvoo käytännön toimenpiteissä. Vammaisilla henkilöillä on oltava yhdenvertaiset edellytykset toimia yrittäjinä muiden yrittäjien tapaan. Kuljetuspalveluiden toimivuus on yksi merkittävä edellytys vammaisten henkilöiden työllistymiselle ja mahdollistaa yrittäjänä toimimisen.

Esteellisyys voi olla myös asenteellista

Asenteetkin voivat haitata työllistymistä. Jukka Monosen väitöskirja kertoo, että ICT-alalle palkattujen vammaisten ihmisten joukossa on henkilöitä, jotka ovat kokeneet vammaisuuden vaikuttaneen negatiivisesti työnhakuprosesseissa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun vuonna 2016 tekemä selvitys kertoo samaa karua viestiä. Vammaiset ihmiset kokevat syrjintää rekrytoinneissa ja työpaikoilla. Asenteiden muuttaminen ei ole aina helppoa, mutta se on välttämätöntä, jotta työelämästä tulee aidosti yhdenvertaista.

Olof Palmen mukaan politiikka on tahdon asia. Sanotaan, että tahto vie vaikka läpi harmaan kiven. ”Vahva tahto” ei kuitenkaan taida toimia hallitusohjelmakirjauksena, joten osatyökykyisten ihmisten työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi tarvitaan muun muassa edellä mainittuja konkreettisia muutosehdotuksia. Lisäksi tarvitaan sitä mainittua tahtoa toimia paremman maailman hyväksi. Jokaiselle löytyy sopiva työpaikka ja -tehtävä, kun keskitymme ihmisten osaamiseen, emmekä siihen, millaisia puutteita osaamisessa mahdollisesti on. Asennemuutos tarvitsee toteutuakseen meitä kaikkia.

Blogiteksti on tiivistelmä Vates-säätiön avointen ovien seminaarissa 28.2.18 pidetystä puheenvuorosta.

Jaa sosiaalisessa mediassa

Vaikuttamistoiminta

Invalidiliitto käy aktiivista vuoropuhelua järjestöjen, yritysten, poliittisten päättäjien, virkamiesten, mielipidevaikuttajien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Vaikuttamistoiminta on monitasoista yhteistyötä.

Organisaatio

Invalidiliitto on fyysisesti vammaisten ihmisten valtakunnallinen vaikuttamisen ja palvelutoiminnan monialajärjestö.