Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut

Kuljetuspalvelut kuuluvat kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin eli niin sanottuihin subjektiivisiin oikeuksiin. Nämä palvelut kunnan on aina myönnettävä, jos vaikeavammaisuuden kriteerit palvelun kohdalla täyttyvät.

Vammaispalvelulain perusteella järjestettävissä kuljetuspalveluissa vaikeavammaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkista liikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.

Vammaispalvelulain kuljetuspalvelut ovat toissijaisia. Tämä tarkoittaa sitä, ettei niitä järjestetä henkilölle, joka saa palveluja muun lain nojalla. Kuljetuspalveluihin kuuluvat myös tarvittaessa saattajapalvelut.

Vaikeavammaisuus ja tarve saattajapalveluihin arvioidaan aina yksilöllisesti. Vaikeavammaisuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota henkilön sairaudesta ja vammasta saatavaan lääkärintodistukseen ja sen merkitykseen kuljetuspalvelun järjestämisessä.

Pelkkä lääkärinlausunto ei ole riittävä, vaan sen lisäksi on arvioitava henkilön sosiaalista ja fyysistä ympäristöä.

  • Missä palvelut sijaitsevat?
  • Miten voidaan hoitaa asioita?
  • Minkälainen on henkilön kyky liikkua ja käyttää julkisia liikennevälineitä?
  • Millaiset apuvälineet ovat?
  • Missä lähimmät joukkoliikennepysäkit sijaitsevat ja kuinka pitkä matka on pysäkeille?
  • Minkälaista kalustoa kunnassa on käytössä?

Tärkeintä on selvittää luotettavasti asiakkaan kyky liikkua ja selvitysten perusteella arvioida täyttyykö vaikeavammaisuuden edellytykset. Pelkän invaliditeettiprosentin perusteella ei voida arvioida henkilön oikeutta vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuspalveluihin.

Kuljetuspalvelun järjestäminen ja hakeminen

Kuljetuspalveluita on järjestettävä niin, että asiakkaalle on mahdollisuus suorittaa välttämättömät työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään 18 yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa matkaa kuukaudessa.

Jokapäiväiseen elämään kuuluvilla matkoilla tarkoitetaan yleisesti yhteiskunnalliseen osallistumiseen, virkistykseen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset. Niitä ovat vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvat tai lähikuntiin ulottuvat kuljetukset.

Kuljetuspalvelut kuuluvat kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin eli niin sanottuihin subjektiivisiin oikeuksiin. Nämä palvelut kunnan on aina myönnettävä, jos vaikeavammaisuuden kriteerit palvelun kohdalla täyttyvät.

Kuljetuspalveluita haetaan oman kotikunnan sosiaalitoimesta, vammaispalveluiden sosiaalityöntekijältä. Hakemukset on aina hyvä tehdä kirjallisesti. Hakemuksesta pitää selvästi käydä ilmi, mitä haetaan ja miksi. Hakemukseen liitetään lääkärinlausunto ja muut mahdolliset asiantuntijalausunnot esimerkiksi kuntoutusohjaajan tai fysioterapeutin lausunto.

Kuljetuspalveluiden omavastuuosuus

Vaikeavammaisille järjestettävistä kuljetuspalveluista voidaan periä omavastuuosuutta enintään paikkakunnalla käytettävissä olevan julkisen liikenteen maksua vastaava maksu tai muu siihen verrattavissa oleva kohtuullinen maksu.

Käytännössä maksu määräytyy ensisijaisesti linja-autoliikenteen taksan mukaan. Jos kunnan alueella ei ole järjestetty linja-autoliikennettä tai muutakaan julkista liikennettä, voi maksu olla julkisen liikenteen taksaa vastaava tai muu siihen verrattavissa oleva kohtuullinen maksu.

Laki ei määrittele, onko omavastuuosuutena käytettävä yksittäisen lipun hintaa vai sarjalipun yksittäisen matkan hintaa tai esimerkiksi 30 vuorokauden sarjalipun hintaa. Lainsäädäntö antaa siten kullekin järjestävälle taholle mahdollisuuden arvioida omavastuuosuuden suuruutta paikallisista lähtökohdista käsin.

Näin ollen riippuen alueen koosta sekä siellä olevasta joukkoliikenteestä, voi perittävä asiakasmaksu ja näin ollen omavastuuosuus olla erisuuruinen eri alueilla.

Vaikka kuljetuspalvelujen omavastuuosuuden määrittämisestä ei ole selvästi säädetty laissa, niin maksun ei pitäisi estää tai kaventaa vaikeavammaisen henkilön mahdollisuuksia käyttää subjektiivista oikeuttaan kuljetuspalveluihin. 

Taksin tilaamisen hinta

Taksin tilaamisen puhelumaksu pitäisi huomioida kuljetuspalvelusta johtuvina kustannuksina arvioitaessa asiakasmaksun kohtuullisuutta. Kuitenkin esimerkiksi puhelimen hankinnasta tai puhelinliittymästä aiheutuneita kuluja ei voida pitää vammaispalvelulain mukaisesta kuljetuspalvelusta johtuvana.

Kuljetuspalveluista voidaan periä julkisen liikenteen maksua vastaava maksu tai muu kohtuullinen maksu. Oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu, että muuna kohtuullisena maksuna voidaan saattaa asiakkaan vastattavaksi julkisen liikenteen maksun lisäksi enintään taksin puhelin tilauksesta aiheutuva paikallispuhelumaksu tai muu vastaava operaattorikorvaus, ei kuitenkaan ylimääräisiä palvelumaksuja.

Kuljetuspalveluiden sopivuus vaikeavammaiselle

Vammaispalvelulaissa ei säädetä kuljetuspalveluiden käyttäjän oikeudesta valita palveluiden toteuttamistapaa. Kunnan on kuitenkin otettava huomioon kuljetuspalveluiden järjestämistapaa valitessaan, että palvelu järjestetään lain edellyttämällä tavalla. Kunta voi järjestää kuljetuspalvelut

  • omana toimintanaan
  • yksittäisinä taksikuljetuksina
  • kutsujoukkoliikenteenä
  • palvelulinjoilla
  • matkojen yhdistelykeskusten avulla tai
  • mainittujen järjestämistapojen yhdistelmänä.

Kuljetuspalveluiden pitää perustua aina asiakkaan ja vaikeavammaisen henkilön yksilölliseen vamman ja olosuhteiden arviointiin. Kuljetuspalveluiden järjestämisestä ja tarvittaessa myös sen järjestämistavasta on aina annettava asiakkaalle hakemuksesta muutoksenhakukelpoinen päätös.

Kunnan on varmistettava, että valittu järjestämistapa soveltuu vaikeavammaiselle henkilölle. Järjestämistapa ei saa tosiasiallisesti estää tai kaventaa kuljetuspalvelun saajaa käyttämästä hänelle lain perusteella kuuluvia kuljetuspalveluita. Kuljetuspalveluiden toteuttamisessa on siten aina otettava huomioon myös kuljetuspalveluiden saajan yksilölliset tarpeet.

Jos toteutettu järjestämistapa ei sovellu yksittäiselle vaikeavammaiselle henkilölle ottaen huomioon vammasta tai sairaudesta aiheutuvat esteet ja hänen kuljetuspalvelujensa tarpeet, on kuljetuspalvelut järjestettävä asiakkaalle yksilöllisen tarpeen huomioonottavalla tavalla. Silloin kannattaa ottaa yhteyttä vammaispalveluista vastaavaan sosiaalityöntekijään ja hakea kirjallisesti esittäen yksityiskohtaiset perustelut mahdottomuudesta käyttää hyväksi nyt olemassa olevaa valittua järjestämistapaa ja siten kuljetuspalveluita.

Perusteluiden täytyy johtua vammasta tai sairaudestasi sekä niiden aiheuttamasta toimintakykyvajeesta suhteessa olosuhteisiin. Tällaisessa tilanteessa kunnat ovat järjestäneet kuljetuspalvelut yksilöllisten tarpeiden edellyttämällä tavalla. Järjestämistapaa koskeva päätös voi olla esimerkiksi vaatimus vakiotaksista tai vaatimus siitä, ettei asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioon ottaen hänen matkojaan yhdistellä.

Pyörätuolin kiinnittäminen invataksissa

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset valvovat taksipalveluiden laatua ja riittävyyttä sekä myöntävät taksiluvat. Taksiliikennettä harjoitettaessa on noudatettava taksiliikennelaissa säädettyjä laatuvaatimuksia, joiden mukaan muun muassa

  • liikenteessä käytettävän auton tulee olla kunnoltaan ja varustukseltaan asianmukainen,
  • kyydin laskuttamisessa on noudatettava vahvistettua taksaa tai niitä hintoja, joista on sovittu,
  • sekä tarvittaessa on tarjottava apua asiakkaalle,
  • noudatettava turvallista ajotapaa
  • noudatettava vaitiolovelvollisuutta asiakkaan yksityisyyden turvaamiseksi.

Yleisissä taksien valvontaan liittyvissä kysymyksissä voi olla yhteydessä alueellisiin Ely-keskuksiin. Tietoa taksien valvonnasta ja palautelomake löytyy Täältä.

Pyörätuolin kiinnittämiseen noudatetaan Suomen standardisoimisliiton standardia SFS 5912 pyörätuolissa istuvan matkustajan kuljettamisesta henkilö-, paketti ja kuorma-autossa. Standardi sisältää vaatimukset kiinnitysjärjestelmille. Silloin kun pyörätuolin kiinnittäminen muodostuu hihnatyyppisistä kiinnikkeistä, on kiinnityshihnoja oltava vähintään neljä kappaletta, joista kaksi on suunnattu kulkusuunnassa taaksepäin ja kaksi eteenpäin.

Standardissa on ohjeistukset mm. myös pyörätuolissa istuvan matkustajan turvavyön käytön edellytyksistä. Ohjetta on sovellettava myös esteettömissä taksiautoissa, joiksi luetaan myös perinteiset ns. invataksit.

 

Jaa sosiaalisessa mediassa