Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut

Vammaispalvelulain mukaiset vaikeavammaisten kuljetuspalvelut kuuluvat kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin eli niin sanottuihin subjektiivisiin oikeuksiin. Nämä palvelut kunnan on aina myönnettävä, jos vaikeavammaisuuden kriteerit palvelun hakijan kohdalla täyttyvät.

Vaikeavammaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkista liikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalveluihin kuuluvat tarvittaessa myös saattajapalvelut.

Vammaispalvelulain kuljetuspalvelut ovat toissijaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että niitä ei järjestetä henkilölle, joka saa palveluja muun lain nojalla, esimerkiksi sosiaalihuoltolain perusteella.

Vaikeavammaisuus ja tarve saattajapalveluihin arvioidaan aina yksilöllisesti. Vaikeavammaisuutta arvioitaessa huomioidaan lääkärintodistus ja sen merkitys kuljetuspalvelun järjestämisessä. Pelkän invaliditeettiprosentin perusteella ei voida arvioida henkilön oikeutta vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuspalveluihin. Lääkärinlausunnon lisäksi on arvioitava henkilön sosiaalisen ja fyysisen ympäristön vaikutusta liikkumisen mahdollisuuksiin.

Vaikeavammaisen henkilön kuljetuspalvelujen perusteluissa kannattaa tuoda esiin asiat, joiden perusteella oikeutta kuljetuspalveluun arvioidaan. Tärkeintä on selvittää luotettavasti asiakkaan kyky liikkua ja selvitysten perusteella arvioida täyttyykö vaikeavammaisuuden edellytykset.

Kuljetuspalveluita haetaan oman kotikunnan sosiaalitoimesta, vammaispalveluiden sosiaalityöntekijältä. Hakemus on aina hyvä tehdä kirjallisesti. Hakemuksesta pitää käydä selvästi ilmi, mitä haetaan ja miksi. Hakemukseen liitetään lääkärinlausunto ja muut mahdolliset asiantuntijalausunnot esimerkiksi kuntoutusohjaajan tai fysioterapeutin lausunto.

Perusteluissa kannattaa tuoda esiin:

  • Minkälainen on henkilön kyky liikkua ja käyttää julkisia liikennevälineitä?
  • Millaiset apuvälineet ovat liikkumisessa käytössä?
  • Missä lähimmät joukkoliikennepysäkit sijaitsevat ja kuinka pitkä matka on pysäkeille?
  • Minkälaista liikennekalustoa kunnassa on käytössä?
  • Missä palvelut sijaitsevat?
  • Miten asioita voidaan hoitaa?

Vammaispalvelujen käsikirjassa kuljetuspalvelusta

Kuljetuspalvelun järjestäminen

Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut pitää järjestää niin, että asiakkaan on mahdollista tehdä välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään 18 yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa matkaa kuukaudessa.

Jokapäiväiseen elämään kuuluvilla matkoilla tarkoitetaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen, virkistykseen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset. Niitä ovat vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvat tai lähikuntiin ulottuvat kuljetukset.

Vammaispalvelulaissa ei säädetä kuljetuspalveluiden käyttäjän oikeudesta valita palveluiden toteuttamistapaa. Kunnan on kuitenkin otettava huomioon kuljetuspalveluiden järjestämistapaa valitessaan, että palvelu järjestetään lain edellyttämällä tavalla. Kunta voi järjestää kuljetuspalvelut

  • omana toimintanaan
  • yksittäisinä taksikuljetuksina
  • kutsujoukkoliikenteenä
  • palvelulinjoilla
  • matkojen yhdistelykeskusten avulla tai
  • mainittujen järjestämistapojen yhdistelmänä.

Kuljetuspalveluiden pitää perustua aina asiakkaan ja vaikeavammaisen henkilön yksilölliseen vamman ja olosuhteiden arviointiin. Kuljetuspalveluiden järjestämisestä ja tarvittaessa myös sen järjestämistavasta on aina annettava asiakkaalle hakemuksesta muutoksenhakukelpoinen päätös.

Kunnan on varmistettava, että valittu järjestämistapa soveltuu vaikeavammaiselle henkilölle. Järjestämistapa ei saa estää tai kaventaa kuljetuspalvelun saajaa käyttämästä hänelle lain perusteella kuuluvia kuljetuspalveluita. Kuljetuspalveluiden toteuttamisessa on aina otettava huomioon myös yksilölliset tarpeet.

Jos järjestämistapa ei sovellu vaikeavammaiselle henkilölle ottaen huomioon hänen vammastaan tai sairaudestaan aiheutuvat esteet ja kuljetuspalvelujensa tarpeet, on kuljetuspalvelut järjestettävä asiakkaalle yksilöllisen tarpeen huomioonottavalla tavalla. Tätä pitää hakea kirjallisella hakemuksella. Hakemus voi koskea esimerkiksi yhdistelykieltoa, vakiotaksioikeutta tai muuta kohtuullista mukauttamista kuljetuspalveluiden käyttöön.

Kuljetuspalveluiden omavastuuosuus

Vaikeavammaisille järjestettävistä kuljetuspalveluista voidaan periä omavastuuosuutta enintään paikkakunnalla käytettävissä olevan julkisen liikenteen maksua vastaava maksu tai muu siihen verrattavissa oleva kohtuullinen maksu.

Käytännössä maksu määräytyy ensisijaisesti linja-autoliikenteen taksan mukaan. Jos kunnan alueella ei ole järjestetty linja-autoliikennettä tai muutakaan julkista liikennettä, voi maksu olla julkisen liikenteen taksaa vastaava tai muu siihen verrattavissa oleva kohtuullinen maksu.

Laki ei määrittele, onko omavastuuosuutena käytettävä yksittäisen lipun hintaa vai sarjalipun yksittäisen matkan hintaa tai esimerkiksi 30 vuorokauden sarjalipun hintaa. Lainsäädäntö antaa järjestävälle taholle mahdollisuuden arvioida omavastuuosuuden suuruutta paikallisista lähtökohdista käsin. Omavastuuosuus voi näin ollen olla erisuuruinen eri alueilla.

Pyörätuolissa istuvan matkustajan turvallisuus ja pyörätuolin kiinnittäminen

Pyörätuolin kiinnittämisessä noudatetaan Suomen standardisoimisliiton standardia SFS 5912 pyörätuolissa istuvan matkustajan kuljettamisesta henkilö-, paketti ja kuorma-autossa. Standardi sisältää vaatimukset kiinnitysjärjestelmille.

Silloin kun pyörätuolin kiinnittäminen muodostuu hihnatyyppisistä kiinnikkeistä, on kiinnityshihnoja oltava vähintään neljä kappaletta, joista kaksi on suunnattu kulkusuunnassa taaksepäin ja kaksi eteenpäin. Tieliikennelain mukaan invataksin kuljettajan on huolehdittava siitä, että kuljetettavat matkustavat asianmukaisia turvalaitteita käyttäen ja että pyörätuolit on asianmukaisesti kiinnitetty ajoneuvoon matkan ajaksi.

Standardissa on ohjeistukset myös pyörätuolissa istuvan matkustajan turvavyön käytön edellytyksistä. Ohjetta on sovellettava myös esteettömissä taksiautoissa, joiksi luetaan myös perinteiset invataksit. Yleisissä taksien valvontaan liittyvissä kysymyksissä voi olla yhteydessä Trafiin.