Taksiliikenne uudistuu, jäikö vammaisilla matkustajilla mustapekka käteen?

Kirjoittanut Elina Nieminen Pe, 15.06.2018
Liikennemarkkinat ovat myllerryksessä. Nyt heinäkuun alussa 2018 voimaan tuleva liikennepalvelulaki purkaa taksiliikenteen hintasääntelyn ja vapauttaa taksiluvat kilpailulle.

Uudistuksen myötä taksiliikenteen asemapaikka, enimmäishintasäätely, päivystysvelvoite sekä inva- sekä esteettömän taksikaluston kuljettajien erityiset ammatti- ja terveysvaatimukset poistuvat. Käytännössä itse palvelun laadun seurannan vastuu siirtyy pitkälti itse asiakkaalle. 

Miten me Invalidiliitossa olemme nähneet tämän laajamittaisen liikennepoliittisen uudistuksen?  

Taksipalvelujen toimivuus ja julkisesti korvattavien matkojen toteutuminen on yksi tärkeimmistä nimenomaan fyysisesti vammaisten ja sairaiden ihmisten osallisuuden, työllistymisen ja yhteiskunnallisen tasa-arvon mahdollistaja. Toimivat palvelut myös ennaltaehkäisevät fyysisesti vammaisten ja sairaiden henkilöiden syrjäytymistä ja tukevat terveydentilaa, kun he voivat käydä välttämättömän terveydentilan ylläpitoon liittyvässä kuntoutuksessa tai terveydenhuollon käynneillä ilman matkan aiheuttamaa lisärasitusta. 

Muun muassa näistä syistä johtuen liikennepalvelulain uudistus on ollut yksi keskeisin vaikuttamistoiminnan kohteistamme koko tämän vuosikymmenen ajan, monella eri tavalla. Viimeisinä vuosina olemme osallistuneet liikenne- ja viestintäministeriön työryhmiin, käyneet lausumassa kutsuttuina asiantuntijoina eduskuntakäsittelyn aikana valiokunnissa, tavanneet kansanedustajia sekä useita muita taustalla toimivia tahoja, kuten vammais- kuin palveluntuottajan ja standardoinnin edustajia, Kelaa, eikä kaikkein vähiten Trafin edustajia. Virallisia lausuntoja olemme antaneet kaikista fyysisesti vammaisten kuljetuksiin liittyvistä asioista, jotka ovat luettavissa Invalidiliiton kotisivujen uutisissa ja lausunnoissa.  Vammaisjärjestökentällä olemme olleet ainoa vaikuttaja niissä kysymyksissä, jotka ovat koskeneet nimenomaan fyysisesti toimintakyvyltään rajoittuneiden kysymyksiä. Olemme samalla toki myös huomioineet muut eri toimintakyvyn rajoitteet. 

Mitä asioita olemme saaneet läpi?

Kuljettajalta edellytetään edelleen taksilupakokeen läpäisemistä ja rikostausta tutkitaan aiempaa tarkemmin, vaikka muutoin taksinkuljettajaluvan saamista helpotetaan. Kuljettajalta edellytetään muun muassa paikallistuntemusta, riittävää vuorovaikutus- ja kielitaitoa sekä kykyä tunnistaa matkustajan toimintarajoitteesta johtuvat erityiset tarpeet. Matkustajan nähtävillä on oltava luvan haltijan nimi ja yhteystiedot sekä kuljettajan nimi. Kuljettajan on varmistettava matkustajan turvallinen ajoneuvoon tulo ja ajoneuvosta poistuminen sekä tarjottava hänelle hänen tarvitsemaansa apua.

Laissa yrittäjälle on asetettu laajamittainen vastuu palvelun sisällön informoinnista. Invalidiliitto on vaatinut tätä, mikä osittain saattaa helpottaa joiltain osin palveluiden sisällön etukäteisarviointia. Matkustajien saatavilla tulee olla tietoa toimintarajoitteisten matkustajien käytössä olevista palveluista, avustamisesta, kaluston esteettömyydestä ja varusteista, jotka helpottavat kulkuneuvoon pääsyä ja vuorovaikutusta kuljettajan kanssa. Näihin kaikkiin olemme vaikuttaneet vahvasti.

Mitkä asiat voimaantulevassa laissa eivät ole hyväksyttäviä?

Olemme olleet erittäin huolissamme suuntauksesta, joka ei enää aseta perälautaa pyörätuolissa matkan aikana istuvien tai muutoin eri tavoin toimintarajoitteisten asiakkaiden turvallisuuteen. Turvallisuus muodostuu monista eri tekijöistä, joista keskeisimmät koskettavat nimenomaan inva- ja esteettömän taksikaluston määräyksiä sekä kuljettajan ammatti- ja terveysvaatimuksia. 

Liiketoiminnan harjoittamista on vapautettu ja näin mahdollistettu taksiliikenteen ajaminen lähes minkälaisella kalustolla tahansa. Pyörätuolissa istuvan matkustajan näkökulmasta keskeisin muutos koskee invataksin määräystä ja invataksin kuljettajan erityistä terveysvaatimusta, jotka molemmat kumotaan. Trafi on antanut liikennepalvelulain nojalla määräyksen, joka koskee taksinkuljettajan koetta ja teknisiä vaatimuksia eli taksimittaria, taksivalaisinta ja esteettömiä ajoneuvoja. Olemme katsoneet, että esteetöntä ajoneuvoa koskeva Trafin antama määräys ei vastaa turvallista ajoneuvoon siirtymistä, matkustamista, puhumattakaan matkustusmukavuutta, koska se mahdollistaa hyvinkin vaarallisten kalustojen liikennöinnin.

Taksinkuljettajaksi pääsyä on myös helpotettu. Nyt edellytetään enää taksinkuljettajakokeen suorittamista. Invalidiliitto vaati vähintään taksinkuljettajakokeen säilyttämistä. Nyt jää avoimeksi se, miten taksinkuljettajien koulutuksessa todellisuudessa huomioidaan eri tavoin toimintarajoitteisten matkustajien erityistarpeet, kun edellytyksiä ei ole selkeästi määritelty. Koulutukseen tarvittaisiin myös vahvaa vammais- ja kokemusasiantuntijuutta. Katse kääntyy siis vahvasti vammaisjärjestöjen resurssien puoleen. 

Trafi on antanut määräyksen myös taksimatkan hintatietojen ilmoittamisesta ja taksiliikennepalvelun kokonaishinnasta. Hintasäätelyn kokonainen vapauttaminen ilman erityisryhmien tarpeiden huomioimista, voi aiheuttaa hyvin isoja ongelmia. Tämä on näkyvissä jo julkisesti korvattavien matkojen, kuten Kela -matkojen ja lähiaikoina myös muiden tällä hetkellä kuntien korvaamien matkojen järjestämisessä. 

Hintasäätelystä luopuminen asettaa vammaiset ihmiset, jotka tarvitsevat erityispalveluita ja maksavat itse esteettömän ajoneuvon palvelut, hyvin eriarvoiseen tilanteeseen. Näin verrattuna muihin kuluttajiin, jotka eivät tarvitse lisäpalveluita kuljetuspalvelun käyttämiseksi. Erityisen huolestuttavaa on, että hintasääntelyn vapauttamisessa ei ole oikeudellisesti kielletty esimerkiksi perimästä lisämaksua tavanomaisesta välttämättömästä apuvälineestä. Käytännössä nähtäväksi jää, miten oikeudellisesti arvioidaan oikeutta periä hintaa välttämättömän vamman ja pysyvän toimintarajoitteen johdosta tarvittavasta välttämättömästä avusta ja saattamisesta kuljetuksen aikana, kyytiin noustessa ja poistuttaessa sekä lähietäisyydellä olevissa portaissa tai esimerkiksi mahdollisista turvavälineiden käytöstä tai porrasvedoista. Olemme vaatineet näihin vahvasti kieltoa sekä tarkentavia määräyksiä, mutta tuloksetta. 

Erityisesti pyörätuolissa matkustavan asiakkaan taksin saatavuuden ja palvelun käytön edellytyksenä on, että kalusto on turvallinen ja saavutettava. Siinä on riittävät turva- ja apuvälineet, osaava kuljettaja ja tasa-arvoinen hinnoittelu palvelusta niin että vamman perusteella niin apuvälineen kuljettamisesta kuin välttämättömästä avusta ei peritä kohtuuttomia lisämaksuja. Asiaan tuo lisämausteen myös autoverolain muutos, mikä tukee pienten esteettömien ajoneuvojen markkinoille tuloa. Nämä eivät käytännössä ole kuitenkaan osoittautuneet pyörätuolissa matkustavan vaikea vammaisen asiakkaan näkökulmasta vaihtoehdoksi. 

Liikennemarkkinallinen haaste

Ongelman muodostaa se, että joka tapauksessa vaikeimmin vammaisia pyörätuolissa matkustavia asiakkaita on häviävän pieni määrä markkinoilla. Avoimeksi jää, miten riittävää, turvallista ja vammaisten ihmisten tarpeisiin osaavaa tarjontaa markkinoilla pystytään tarjoamaan, kun matkustavan asiakkaan turvallisuutta tukevia määräyksiä puretaan. Vammaisten ihmisten on myös hyvin vaikea vaikuttaa esimerkiksi julkisesti rahoitettavien vammaispalveluiden, kuljetuspalveluiden ja kaluston kilpailutusehtoihin tai puhumattakaan sen valvontaan. 

Nyt näyttääkin siltä, että mikään näistä osioista ei ainakaan lainsäädännön ja voimaan astuvien määräysten kautta ole selviö. Invalidiliitto on koko uudistuksen ajan käynyt vahvasti neuvotteluja niin taksiliikenteen eri sidosryhmien kuin määräyksen antajan kanssa. Valitettavasti tässä kohtaa voidaan kuitenkin todeta, ettei vaikeimmin vammaisten yhdenvertaista matkustusturvallisuutta ja kokemustietoa ole arvostettu. Sitä on osittain jopa joidenkin osapuolten osalta väheksytty. Näyttääkin siltä, että annetut määräykset pohjautuvat puhtaasti markkinaehtoisiin ratkaisuihin, joita tukee säädösten purkutavoitteet.  

Miten tästä eteenpäin?

Tätä kirjoittaessa en valitettavasti tällä kertaa voi olla kiitollinen, vaikka paljon työtä on tehty. On kuitenkin syytä muistaa, että Trafilla on mahdollisuus suhteellisen helpostikin antaa uusia ja korjaavia määräyksiä, jos näyttää siltä, että tälle on tarvetta. Aina, kun epäilee tulleensa esimerkiksi hinnoittelun osalta vamman johdosta syrjityksi, kannattaa olla välittömästi yhteydessä yhdenvertaisuusvaltuutettuun ja turvallisuuden vaarantumisen osalta Trafiin sekä suoraan palveluntuottajaan, joka vastaa ensisijaisesti nyt uudistuksen jälkeen toiminnastaan. Myös kuluttajaviranomainen on kuluttajansuojakysymyksissä valvova viranomainen. 

Tällä erää on siis jäätävä seuraamaan vaikutuksia ja annettava palautetta. Toivotan kaikille kuitenkin turvallisia kyytejä ja hyviä kokemuksia. 
 

Jaa sosiaalisessa mediassa