Hero image
Valmiuslaki, Laki poikkeusolojen vakuutustakuusta ja puolustusilalaki-kirja ja sen takana osa Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasta.

Eduskuntakeskustelun harmoniasta siirryttiin koronatodellisuuteen

Kirjoittanut Laura Andersson Pe, 03.04.2020
Vammaisten ihmisten oikeuksien toteutuminen nousi yhteiskunnan arvokkaimmalle keskusteluareenalle, kun eduskunta kävi täysistunnossaan 20.2.2020 ajankohtaiskeskustelun aiheesta. Vain kuukautta myöhemmin Suomi oli siirtynyt koronaviruspandemian vuoksi poikkeusoloihin.

Ajankohtaiskeskustelussa käytettiin 43 puheenvuoroa. Äänessä oli 36 kansanedustajaa. Kaikki eduskuntaryhmät (pois lukien Liike Nyt) sekä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd), jonka vastuualueella vammaispalvelut ovat, osallistuivat keskusteluun.  

Invalidiliitto oli toimittanut edustajien käyttöön taustamateriaalin, jonka aihepiirit näkyivätkin ilahduttavan monessa puheenvuoroissa. Useat edustajat toki tuntevat vammaispolitiikkaa muutenkin syvällisesti ja keskustelu oli kaikin osin asiallinen. Kiitos siitä jokaiselle puhujalle! Invalidiliiton yhteistyö kansanedustajista muodostetun vammaisasiain yhteistyöryhmän (VAMYT) kanssa jatkuu. 

Monet kehuivat ajankohtaiskeskustelun yhteisöllistä ja hyvähenkistä ilmapiiriä, joka täysistuntosalissa vallitsi kansanedustajien puheenvuorojen aikana. Hallitus-oppositio -raja murtui hetkeksi. Yhtenäisesti ajattelevalla joukolla oli tärkeä viesti toisilleen ja eduskunnan ulkopuolelle: vammaisten ihmisoikeudet eivät ole riittävällä tasolla ja meillä jokaisella on vastuu muuttaa tilanne paremmaksi. 

Kovinkaan paljon aikaa ei ole tuosta keskustelusta kulunut, mutta koronaviruksen leviämisen myötä elämme nyt täysin toisenlaisessa maailmassa. Yhtäkkiä olemme poikkeusoloissa, joissa ihmisoikeuksista toki edelleen huolehditaan, mutta valitettavasti on myös viitteitä perusoikeuksien polkemisesta. Vammaisten oikeuksista muistuttaminen kuuluu nyt poikkeusoloissa entistä vahvemmin omaan työarkeeni. 

Valmiuslaki käyttöön 

Marraskuussa perehdyin yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen valtakunnallisella maanpuolustuskurssilla. Valmiuslaki oli tiiviisti kurssisisällöissä esillä. Jatkuvasti korostettiin, että olosuhteiden tulisi olla todella äärimmäiset, että valmiuslaki otettaisiin käyttöön: “sitä ei ole koskaan rauhan aikana tarvittu”. Tuskin kukaan kurssilaisista – tai opettajista ja asiantuntijoista – olisi uskonut, että vain hetki kurssitodistusten jaon jälkeen valmiuslakia tarvitaan suojaamaan väestöämme “vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaavalta hyvin laajanne levinneeltä vaaralliselta tartuntataudilta” (ValmL 3 §, kohta 5).  

Valmiuslain 5 § mukaan “on noudatettava Suomea sitovia kansainvälisiä velvoitteita ja kansainvälisen oikeuden yleisesti tunnustettuja sääntöjä”. YK:n vammaisyleissopimus ja lasten oikeuksien sopimus ovat voimassa poikkeusoloissakin. Pohdittavaa silti riittää tässä erikoisessa tilanteessa. Kohdellaanko meitä kaikkia yhdenvertaisesti?  Huolehditaanko toimintaesteisten ihmisten oikeudesta kohtuullisiin mukautuksiin? Muistetaanko vammaisten ihmisten erityistarpeita, kun annetaan ohjeita viruksen torjumiseksi?   

Näkymättömän ja vaarallisen viruksen leviäminen joka puolelle maailmaa saa valtiot tekemään vahvoja toimenpiteitä suojatakseen kansalaistensa terveyttä ja yhteiskuntiensa toimivuutta. Tehohoitokapasiteettia nostetaan Suomessakin, mutta samaan aikaan on käynnistynyt keskustelu tehohoitoon pääsyn kriteereistä erityisesti tilanteessa, jossa paikkoja ei riittäisi kaikille.  

Tehohoidon ylilääkäri sanoi Ylellä 31.3., että potilaan ikä ja toimintakyky vaikuttavat keskeisesti paikkojen jakoarvioon. Haluan uskoa, että jokainen yksittäinen tilanne arvioidaan huolellisesti.  Esimerkiksi ikä ei saisi ole kategorinen mittari, jossa nuorempi aina automaattisesti “voittaa”, eikä toimintakykyä tulisi arvioida liian kapeasti, koska esimerkiksi vammaisen tai toimintaesteisen ihmisen kapasiteetti voi olla paljon suurempi kuin miltä päällepäin vaikuttaa. Olisi täysin kestämätöntä ja sivistysvaltion periaatteiden vastaista, jos tehohoito tai muu potilaan voinnin kannalta tarpeellinen toimenpide evättäisiin vain siksi, että potilaalla on vamma.  

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE muistutti kannanotossaan, että sosiaali- ja terveysalan eettiset periaatteet ovat voimassa myös poikkeusoloissa: “Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on sitoutunut hoitamaan potilaita ihmisten yhdenvertaisuutta kunnioittaen. Hoitopäätökset eivät poikkeusoloissakaan perustu poliittisiin tai taloudellisiin valintoihin, vaan ne tekee potilasta hoitava lääkäri potilaan lääketieteellisen tilan perusteella.” 

Vahvaa vaikuttamistyötä 

Invalidiliitossa on painettu pitkää päivää poikkeusoloihin siirtymisen jälkeen. Iloitsemme hyvästä keskusteluyhteydestä viranomaisten kanssa – moni asia on kääntynyt paremmalle tolalle yhteydenottomme jälkeen ja jotkut edenneet alun perinkin mallikkaasti. Surullista on, että joissain tilanteissa asiat ovat ensin menneet väärille urille, ennen kuin ne on saatu käännettyä. Säästyisi kaikilta vaivaa ja aikaa, tulisi vähemmän huolta ja murhetta palveluiden käyttäjille, jos päätöksentekijät muistaisivat osallistaa järjestöt päätöksentekoon.   

Viime aikoina on siis edunvalvonta- ja lobbausrintamalla ollut varsin vauhdikasta. Tässä muutamia poimintoja: Olemme muistuttaneet Kelaa siitä, että kuntoutuksen keskeyttämisellä voi olla dramaattisia seurauksia ihmisen toimintakyvyn heikkenemisen kannalta. Olemme muistuttaneet STM:ötä siitä, että suojavälineiden saatavuus on turvattava myös kotiin vietävien palveluiden osalta, mukaan lukien vaikeasti vammaisten ihmisten henkilökohtaiset avustajat. Olemme muistuttaneet valtioneuvostoa siitä, että henkilökohtaiset avustajat sekä muut vammaispalvelutyöntekijät on sisällytettävä yhteiskunnan kannalta kriittisten toimialojen listaan.

Olemme antaneet omille jäsenyhdistyksillemme toimintaohjeita jäsentemme ja muiden riskiryhmien suojaamiseksi. Olemme kannustaneet viranomaisia päivittämään valmiussuunnitelmansa siten, että niissä huomioidaan vammaisten ihmisten suojaaminen. Och vi har påminnat om människorättigheter också på svenska. 

Invalidiliiton sääntöjen 2 § mukaan “tarkoituksena on edistää ja kehittää fyysisesti vammaisten tai toimintaesteisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua, liikkua ja elää täysipainoista elämää. Liitto vaikuttaa vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien toteutumiseksi.” Kuten yllä olevista tekstikappaleista voi havaita, työ tarkoituksen toteuttamiseksi jatkuu myös valtioneuvoston toteamissa poikkeusoloissa.  

 

 

 

 

Jaa sosiaalisessa mediassa