Suomen vammaisyrittäjien paneelin keskustelijat.
16.9.2022
Joukko vammaisyrittäjyyden asiantuntijoita ja yhteistyöverkoston jäseniä kokoontui 13.9.2022 Helsingin Sanomatalon mediatorille keskustelemaan vammaisten yrittäjyyden positiivisista vaikutuksista yhteiskuntaan. Toisena päivänä 14.9.2022 yrittäjät suunnittelivat oman digitarinan tekemistä Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiriksessä Helsingin Itäkeskuksessa.

Suomen Vammaisyrittäjät ry järjesti paneelikeskustelun, jonka juonsi Invalidiliiton entinen pääjohtaja Petri Pohjonen. Paneelikeskustelussa kerrattiin tämän hallituskauden tärkeimpiä toimenpiteitä yrittäjyyden edistämiseksi. Paneelikeskusteluun osallistui tv-tuottaja, päättäjä Milla Bruneau, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén, yrittäjä, moniottelija Jukka Jokiniemi, kansanedustaja, Kelan valtuutettu Sari Sarkomaa, VamY ry:n jäsen, yrittäjä, Helena Tähtinen-Kivikäs sekä Invalidiliiton työelämän ja yrittäjyyden asiantuntija Sinikka Winqvist. 

Harmillisesti kuitenkin panelistit joutuivat toteamaan, että vammaisten henkilöiden yrittäjyyden edistämiseksi suunnitellut toimenpiteet eivät ole edenneet toivotulla tavalla. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön kokoama kolmikantainen työryhmä ei päässyt yhteisymmärrykseen lineaarisen mallin eli työtulojen ja työkyvyttömyyseläkkeen yhteensovittamisesta, eikä asia edennyt eduskuntaan asti.  

Paneelikeskustelussa toivottiin, että seuraavalla hallituskaudella jatketaan lineaarisen mallin kehittämistä samoin kuin Kelan elinkeinotuen kehittämistä siten, että esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen kriteerit poistuisivat hakukriteereistä. Näin myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevat yrittäjät voisivat hakea elinkeinotukea. Keskustelussa nousi esille myös työ- ja elinkeinoministeriön yrittäjille suunnattu työolosuhteiden järjestelytuki. Panelistit totesivatkin, että tuki ei sovellu vammaisille yrittäjille, vaan se on suunnattu yrityksille, jotka palkkaavat vammaisen työntekijän.  

Paneelin lopuksi osallistujat pääsivät hieromaan Alladdinin taikalamppua, kun Petri Pohjonen kysyi, mitkä olisivat panelistien mielestä kolme tärkeintä asiaa vammaisten yrittäjyyden edistämiseksi. Esiin nousi muun muassa asenteiden muokkaus, vammaisten yrittäjien tarinoiden esiintuominen, yksilölliset tukipalvelut sekä mahdollisuus ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen palkkatuella. Näin vammaiset yrittäjät olisivat samalla viivalla muiden yrittäjien kanssa.  

Paneelikeskustelusta on tulossa tekstitetty tallenne, joka julkaistaan Suomen Vammaisyrittäjien kotisivuilla ja Facebookissa

Digitarina edistämään yhdistysten näkyvyyttä 

Toisena päivänä yrittäjät tutustuivat digitarinan tekoon, kouluttajana toimi Lihastautiliiton viestinnän suunnittelija Janne Ansaharju. Osallistujat pitivät digitarinan tekemistä mielenkiintoisena ja toivoivat vielä syksyn aikana koulutusta digitarinan tekemiseen. Suomen Vammaisyrittäjät suunnittelee tekevänsä omasta toiminnastaan digitarinan ja sitä voi mallintaa myös muissa vammaisjärjestöjen yhdistyksissä näkyvyyden lisäämiseksi. 

Koulutusta vammaisille ja pitkäaikaissairaille yrittäjille 

Vammaisille yrittäjille on tärkeää verkostoitua ja saada vertaistukea sekä koulutusta yrittäjyyteen. Invalidiliiton työelämän ja yrittäjyyden asiantuntija Sinikka Winqvist muistuttaakin, että seuraava saavutettava ja esteetön vammaisille ja pitkäaikaissairaille yrittäjille suunnattu yrittäjän ammattitutkinto alkaa jo kolmannen kerran 3.2.2023. Koulutuksen sisältö ja ilmoittautuminen oheisen linkin kautta.  

Vammaisten yrittäjien päivät järjestettiin yhteistyössä Invalidiliiton, Kuurojen Liiton, Lihastautiliiton, Neuroliiton ja Näkövammaisten liiton sekä Suomen Vammaisyrittäjien kanssa.

Jaa sosiaalisessa mediassa