Työllisyysmäärärahat suunnattava heikoimmassa asemassa oleville

Kannanotto: Vähenevät työllisyysmäärärahat suunnattava heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleville
Hallitukselta tuli ulos kehyspäätöksen yhteydessä erittäin kannatettava päätös työllisyyden kohentamiseksi. Hallitus päätti lieventää aiemmin tekemiään säästöjä kohdentamalla 37 miljoonaa euroa työkokeiluihin, starttirahoihin ja palkkatukiin sekä mahdollistaa työttömyysetuuksien käyttämisen liikkuvuusavustuksen, starttirahan ja palkkatuen rahoittamiseen. Työllisyysmäärärahat ovat tarpeeseen nähden niukat ja siksi hallituksen onkin syytä tarkastella sitä mihin niukat varat kohdennetaan. 

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista astuu Suomessa voimaan 10.6.2016. Sopimuksen 27. artikla käsittelee vammaisten henkilöiden työtä ja työllistymistä. Artikla määrittelee, että sopimuspuolet turvaavat työnteko-oikeuden toteutumisen ja edistävät sitä toteuttamalla myös lainsäädännön avulla asianmukaisia toimia, joiden tarkoituksena on muun muassa 

  • edistää vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia työllistyä ja edetä urallaan työmarkkinoilla sekä heidän avustamistaan työn löytämisessä, saamisessa ja säilyttämisessä sekä työhön palaamisessa
  • edistää mahdollisuuksia itsenäiseen elinkeinonharjoittamiseen, yrittäjyyteen, osuuskuntien kehittämiseen ja oman yritystoiminnan aloittamiseen
  • edistää vammaisten henkilöiden työllisyyttä yksityisellä sektorilla asianmukaisilla menettelytavoilla ja toimilla, joihin voi sisältyä tasa-arvoistavia toimintaohjelmia, kannustimia ja muita toimia
  • edistää vammaisten henkilöiden työkokemuksen hankkimista avoimilla työmarkkinoilla

Suomi on jo muokannut lainsäädäntöään YK:n vammaissopimuksen mukaiseksi mm. uudistamalla yhdenvertaisuuslain vuoden 2015 alusta. Niin YK:n vammaissopimus kuin yhdenvertaisuuslaki antavat valtiolle välineet kohdentaa työllisyysmäärärahoja esimerkiksi vammaisille nuorille Sanssi – tukeen, jotta vammaiset nuoret saisivat työelämäkokemuksia kesätyön merkeissä. Työelämäkokemukset jo opintojen ajalta ovat tärkeä väylä myöhempiin työpaikkoihin. Lisäksi valtio voi harjoittaa positiivista erityiskohtelua vastavalmistuneisiin vammaisiin nuoriin ja kohdentaa niin starttirahoja kuin palkkatukea heihin, vaikka työttömyys ei olisikaan pitkittynyttä. Henkilöt, jotka haluavat ansaita työtuloja työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi, eivät hyödy siitä, että työttömyysetuuksia voi käyttää starttirahan tai palkkatuen rahoittamiseen.

Allekirjoittaneet painottavat, että työllisyysrahoja täytyy ensisijaisesti suunnata vammaisille ja pitkäaikaissairaille henkilöille. Vammaisilla henkilöillä on useimmiten suurempi kynnys ylitettävänä päästäkseen työelämään kuin samanikäisillä muilla henkilöillä. Haluamme muistuttaa, että YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus edellyttää valtiolta toimenpiteitä vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden edistämiseksi työelämässä.

Invalidiliitto ry
Anssi Kemppi
järjestöjohtaja

Kuurojen liitto ry
Kaisa Alanne
johtaja
edunvalvonta, elinikäinen oppiminen ja työllisyys

Lihastautiliitto ry
Jaana Saarinen
toiminnanjohtaja

Neuroliitto ry
Helena Ylikylä-Leiva
toimitusjohtaja

Näkövammaisten liitto ry
Timo Kuoppala
vt. järjestöjohtaja

Jaa sosiaalisessa mediassa