Vammautumisen jälkeen

Vammautuminen tuo muutoksia toimintakykyyn ja muuttaa elämäntilannetta joko väliaikaisesti tai pitkäaikaisesti. Muutosten vaikutukset ovat yksilöllisiä johtuen elämäntilanteesta, iästä, toimintaympäristöistä, perhetilanteista ja taloudellisista tilanteista.

Alkuvaiheessa vammautunut ihminen ja hänen läheisensä saavat tukea ja ohjausta terveydenhuollosta mm. alkuvaiheen sosiaaliturvan osalta. Palveluita järjestää kunnan sosiaalitoimi, kuten vammaispalvelun sosiaalityö, jossa laaditaan palvelusuunnitelmat.

Keskeisiä asioita voivat olla:

  • sosiaaliturvan järjestyminen,
  • kuntoutus,
  • asumisen järjestelyt,
  • avustamiseen liittyvät tarpeet ja
  • liikkuminen kodissa ja kodin ulkopuolella.

Vammaispalvelulain mukaisesti palvelut kohdentuvat vaikea vammaiselle. Ne ovat käyttäjälle maksuttomia, kuljetuspalvelun omavastuuta lukuun ottamatta. Kuljetuspalvelulla tuetaan kodin ulkopuolella liikkumista taksia tai invataksia käyttäen. Palvelusta peritään asiakkaalta julkisen liikenteen mukainen maksu (Vpl 4 §).

Myös me Invalidiliitossa ohjaamme ja neuvomme vammautuneita ihmisiä elämän uusissa tilanteissa, kuten sosiaaliturvan hakemisessa ja apuväline asioissa sekä palveluiden hakemisessa. Järjestämme myös mahdollisuuksiemme mukaan vertaistukea.

Uusi tilanne on hämmentävä ja täynnä kysymyksiä. Kysymyksiin saa vastauksia ja konkreettisia ratkaisuja.

Sosiaaliturvan hakeminen

  • Sairauspäivärahaa haetaan Kelasta erillisellä hakemuksella. Osa työnantajista maksaa sairausajan palkkaan TES:n määrittelemän ajan. Työantajalle tarvitaan A-todistus sairauslomasta ja pidempiaikaista sairauspäivärahaa varten tarvitaan B-lausunto Kelaan. Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 päivää. Omavastuuaika on yhdeksän päivää. www.kela.fi
  • Vammaisetuuksiin eli vammaistukeen ja eläkkeen saajan hoitotukeen tarvitaan erillinen hakemus ja C-lausunto. www.kela.fi
  • Liikenne- tai tapaturmavakuutuslakiin perustuva ansiomenetyskorvausta tai päivärahaa haettaessa pitää tehdä vahinkoilmoitus vakuutusyhtiöön. Jos vammautuminen on tapahtunut liikenteessä, vamman aiheuttamaa taloudellista menetystä korvataan vakuutusyhtiön maksamalla ansiomenetyskorvauksella.

    Jos vammautuminen on tapahtunut työssä tai työmatkalla liikenteessä, vamman aiheuttamaa taloudellista menetystä korvataan vakuutusyhtiön maksamalla päivärahalla. Vakuutusyhtiö tarvitsee lääketieteellisen selvityksen tilanteesta E-lausunnolla. http://www.liikennevahinkolautakunta.fi/Guidelines tai http://www.tvk.fi/fi/korvaaminen/tyotapaturma/

Lääketieteellinen seuranta ja kuntoutus

Terveydenhuollossa määritellään jatkokuntoutuksen tarve ja lääketieteellinen seuranta huomioiden psyykkinen tuki muutoksessa. On hyvä varmistaa, kun sairaalajakson on päättymässä, missä seuranta toteutetaan ja miten usein?

Sairaalajakson aikana alkanut kuntoutus jatkuu usein hoitojakson jälkeen. Se voidaan toteuttaa laitoskuntoutuksena ja/tai avokuntoutuksena. 

Alkuvaiheessa kuntoutus tulee terveydenhuollon maksusitoumuksella tai terveydenhuollon omana toimintana. Tällöin asiakkaalta peritään asiakasmaksulain mukainen maksu, joka kartuttaa kalenterivuoteen sidottua terveydenhuollon maksukattoa, vuonna 2016–2017 691 €.                          

Liikenne- ja tapaturmavakuutus ja sotilastapaturmavakuutus korvaavat kuntoutusta.

Apuvälineet ovat osa lääkinnällistä kuntoutusta ja tukevat itsenäistä toimintakykyä. Ensimmäiset apuvälineet arvioidaan jo alkuhoidon vaiheessa ennen siirtymistä kotiin tai jatkokuntoutukseen. Apuvälinepalvelut ovat asiakkaalle maksuttomia.

Terveydenhuollossa toimii kuntoutusohjaajia, jotka auttavat kuntoutusprosesseissa, esim kuntoutussuunnitelman osalta.

Palvelusuunnitelma

Palveluiden järjestymistä tukee palvelusuunnitelma, joka laaditaan yhdessä kunnan vammaispalvelun sosiaalityöntekijän kanssa. Siihen kirjataan palvelujen tarve ja hakijalle riittävät ja sopivat tavat järjestää tarvittavat avut kotiin ja kodin ulkopuolelle.

Palvelusuunnitelma ei ole päätös vaan sen ohella aina edellytetään, että asiakas hakee palvelut erikseen. Hakemukseen viranomainen antaa kirjallisen hallintopäätöksen.

Vammaispalvelulakiin perustuvia itsenäisen asumisen tukimuotoja

Yksi edellytys kotona asumiseen voi olla asunnon muutostöiden tekeminen. Toisaalta asumisen osalta epävarmoissa tilanteissa voi hakea vammaispalvelun kautta päätöstä arvioivan ja valmentavan asumisen jaksoon. Validia asuminen järjestää lyhyt sekä pitkäaikaista asumista esteettömissä asunnoissa.

Eri palveluvaihtoehdoista voi tarvittaessa yhdistää sopivan kokonaisuuden.

Vertaistuki

Joku on kokenut aiemmin samaa ja voisi halutessasi jakaa kokemaanne kanssasi. Vertaistuki on henkilön tai perheen saamaa vapaaehtoisuuteen perustuvaa tukea ja ohjausta henkilöltä, perheeltä tai ryhmältä, jolla on omakohtainen kokemus vastaavanlaisesta vammasta tai sairaudesta.

Vertaiselle voi ilmaista kaikenlaisia ajatuksia ja tunteita, sillä ne ovat tuttuja samoja asioita kokeneelle. Vertaiselta löytyy kokemuksen myötä syntynyttä asiantuntemusta, jota ei ole kellään muulla. Häneltä voi saada tärkeitä käytännön tietoja ja neuvoja, joiden avulla on helpompaa selviytyä käytännön asioiden hoitamisesta.

Vertaistukea voi saada vertaistukihenkilöltä tai vertaisperheeltä, jolla on kokemusta vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen arjesta pitkältä ajalta.

https://invalidiliitto.fi/toiminta/vertaistuki

http://amputoidut.fi/vertaistuki/

https://www.aksonry.fi/vertaistuki/move-projekti.html

Muita hyödyllisiä linkkejä:

www.validia.fi/kuntoutus

www.validia.fi/asuminen

https://www.aksonry.fi/media/pdf/syv-lehdet/syv_1_2016_ja_aakkoset.pdf

https://www.thl.fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja

Jaa sosiaalisessa mediassa