Perustuslaki ja yhdenvertaisuuslaki

Perustuslain yhdenvertaisuuslauseke lähtee siitä, että kaikkia ihmisiä pitää kohdella samalla tavoin eikä eri tavoin esimerkiksi vammasta johtuvasta syystä ilman asianmukaista perustetta.

Asianmukainen peruste eri tavoin kohteluun voi olla se, että vaikeasti vammainen henkilö asetetaan erilaisin käytännön järjestelyin yhdenvertaiseen asemaan muiden kanssa. Tästä on esimerkkinä vammaispalvelulain nojalla myönnetty henkilökohtainen apu.

Tätä kutsutaan positiiviseksi erityiskohteluksi, joka on lain sallima keino. Henkilökohtaisen avun tarkoitus on siten mahdollistaa itsenäinen elämä, itsemääräämisoikeus henkilön omissa asioissa sekä osallisuus muiden henkilöiden tavoin yhteiskunnassa. 

Yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Lain tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta ja se on asettanut kaikki syrjintäperusteet yhdenvertaiseen asemaan. Vamman perusteella on mahdollista ottaa yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun tai tehdä kantelukirjelmä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle, jos vammainen henkilö on kokenut syrjintää tai häirintää vamman perusteella.

Kohtuullinen mukautus vammaiselle henkilölle

Yhdenvertaisuuslaissa on säädetty myös kohtuullisesta mukautuksesta vammaiselle henkilölle. Sen mukaan vammaiselle henkilölle on tehtävä tarvittaessa yksittäisessä tilanteessa erilaisia käytännön järjestelyjä. Kohtuullisia mukautuksia tekevät

  • viranomainen 
  • työnantaja
  • koulutuksen järjestäjä
  • palveluiden ja tavaroiden tarjoaja.

Kohtuullisen mukautuksen ansiosta vammainen henkilö voi esimerkiksi asioida viranomaisissa sekä saada palveluita, tavaroita, työtä, koulutusta ja edistystä työuralleen yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Kohtuullisten mukautusten epääminen on eräs vammaisiin kohdistuva syrjinnän muoto. Tästä on säädetty myös YK:n vammaissopimuksessa.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu: https://www.syrjinta.fi/

Jaa sosiaalisessa mediassa